23.01.2023
keskitalven kylmä käsi
Ehkä oli muumien se keskitalven koko mielessä, kun kirjoitin tuota ns. aihetta. Siis miljoonannen kerran.. aihe, siis teksti eli ns. dodi päivämäärän alla tässä kirjassa ei kerro mitä teksti tulee sisältämään. Sitä en vielä itsekään tiedä, mutta sen yhteyteen kyllä kirjoitan tunnelmista.
Nettipäiväkirjani EI ole bloggeryhteensopiva, eikä tule koskaan olemaan. Ei ennen kun google lanseeraa siihen tumman tilan. Enkä senkään jälkeen ala kirjottamaan suoraan bloggeriin. teksti vain katoaisi Googlen pilvipalveluun. Ok. en ole ihan innoissani siitä, kun mut ylipuhuttiin aloittamaan nettiblogi bloggerissa sen takia vain , että se olisi paremmin luettavissa. SIIS en kutsu nettipäiväkirjaani blogiksi, koska tää syntyi kauan ennen blogi-innostusta. Dokumentti Justin Hall- nimisestä ihmisestä oli se kipinä, josta tämä syntyi.
Itse luotu sivusto, itse pakerrettu systeemi käsittäen helvetisti tekstiä elämästäni. Johon nyt kuuluu päiväkahvia. Oikeaan käteen sattuu kupin nostaminen. Taisi mennä puuhommissa eilen se käsi hajalle. Siis kirjoittaminen onnistuu kyllä, mutta esineen - kuten kahvimukin kiinni ottaminen aiheuttaa pientä kipua.
Kipua? Enemmänkin epämielyttävää oloa, sellaista josta tajuaa että sitä kättä pitää varoa. No tulihan sitä melken motti puita liiteriin. Illalla kävin sitten viemässä haudalle kynttilän. Metsähaudat siitä nättejä, tunteikkaita - että luonnonajat iskee kuten täysillä siellä.
Vielä on tulossa yksi päivämäärä, josta kanssa on se kuusi vuotta. Isän siunaustilaisuus Jämsän kirkoissa. 18. helmikuuta. sekin päivä osuu tänä vuonna lauantaille, miten se oli tuolloinkin.
Kenties se, että tässä on mennyt vuosi siitä, kun tapahtumasta tuli 5 vuotta. Kuten että elämä on jatkunut. Tai sitten ajattelen liikaa.
No taitaa olla tapauskohtaista se, miten mies kokee / käsittelee oman isänsä kuoleman. Kyllä yli on päästy, mutta en halua unohtaa koskaan.
21. tammikuuta 2017 siis alkoi tarkoittamaan minulle kuusi vuotta sitten muistopäivää, josta lasken kuluneita vuosia isäni kuolemasta. Mutta mitä siinä päivänä muuta on tapahtunut? Kuten pientä kertausta sekä jos sieltä löytyisi jotain kivaa muistoa. Eli 21.tammi ja 18.helmi menneinä vuosina tässä kirjassani:
taulukko menee tyyliin - vuosi, ote linkin kans sekä ajatuksia tuosta poiminnasta.
2003 | Tänään se sitten tapahtui! Kauan
tiesin että tämä päivä koittaisi ja nyt se koitti.
Minä ostin palasokeria. 21.01.2003 - Tänään olin vessassa kello 15:25
|
Tuolloin mä keitin asuntolahuoneessani yleenäs teetä ja se tartti sitä palasokeria. Ei helmikuun merkintää, oli hiihtoloma enkä ottanut läppäriä mukaan lomalle. |
2006 | Piti modeemin ja seinän välille laittaa vain pidempi johto - Eihän sen johdon pituus haittaa ADSL-yhteyden nopeutta. Tuleehan sitä piuhaa jo puhelinyhtiöstä tännepäin muutama kilometri. Laitoin sen 7 metrin verkkokaapelin vakiokäyttöön. Ei yhteys hidastu siitäkään. Se on juuri siinä rajoilla oleva mitta verkkokaapelille. En nyt muista mitä tarkkaan ne opin näistä asioista menivät. | Tuolloin järjestelin huolekalun
järjesttystä. Silloin se oli helpompaa. Ei vielä ollut
sitä, että puhelinpistokkeen sijainti kuten lukitsi
telkan tietylle seinälle verkkokaapeleiden lyhyyden
vuoksi. Niin kaapeleiden.. Taitaa olla kaapelit tuosta kehityneet. Tietokoneeni yhdistää siihen perhanan 5Gee reitittimeen nykyään se 10 metrin pituinen verkkokaapeli. Ei ollut merkintää tuon vuoden helmikuussa 18. päivä.
|
2007 | Huomenna käyn linja-autoasemalla noutamassa piponi. Jos sitä sinne on tullut. Kas siitä kävi siten viime perjantaina, että minä jäin Kaipolaan, mutta piponi lähti bussin mukana takaisin Jämsään. | Tuolloin mä unohdin piponi bussiin,
kuten tuosta poiminnasta arvata saattaa. Linkitetty
merkintä sisältää ihmisten hakusanoja, tuolloin mä
sain niitä tietooni sivulaskureiden loki-tiedostoista.
|
2007 | Että sitä tuli käveltyä koko Jämsän halki vetoketju auki. | Päivä kaupungilla. |
No jotain hauskaahan löytyi. Vaan käsi kipeytyy näemmä kirjoittamisestakin. No tästä tulee lepopäivä. Tavallaan harmi, kun mulla olisi ollut ideoita sen uusimman suuren tekstini työstämiseen. Kyseessä siis se Healingdome. Taitaa olla se ensimmäinen, jonka käsittely pitää vaihtaa ihan tekstinkäsittelyohjelmaan, kun käyttämäni tekstieditori alkaa kaatuileen. Onhan tulossa oleva se mun eka satasivuinen novelli.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.