04.09.2011
Kissat
kehdossa.
Ugly guy Joe - Cats
in the gradle.
Pitkästä aikaa voisin jälleen heittää muiston menneisyydestä, aukaista Pandoran lippaani.. Haukkala-ajoistani en ole pitkään aikaan kertonut mitään. Tuo kyseinen kappale, siinä kun lauletaan "..sliver spoon" niin tuolloin eräs hyvin paljon psykoosissa ollut tyttö, Maire (nimi muutettu), pyysi aina että laittaisin tuon kappaleen soimaan kun siinä lauletaan jostain hopeasta. Kumpa muistaisisin (?) sen keskustelun, jonka aina hänen kanssaan juttelin - sanatarkasti.
Se meni jotenkin näin:
"Simo, laittaisitko soimaan sen laulun, jossa minä arvelen laulettavan jostain hopeasta? Tai siinä lauletaan lusikasta, hopealusikasta. Minä arvelisin pitäväni siitä laulusta."
"ok. hetki vain.."
Olimme tuolloin musiikinkuunteluhuoneessa. Minä kyyristyin etsimään sitä LP-levyä soittimen alakaapista. Tuolloin Maire toisinaan saattoi sanoa
"Simo, minä arvelen että saatan sanoa että sinulla on hyvä takamus"
"öö.. kiitos.."
Jup. Nyt nämä Maire-muistot aukesivat päässäni monen vuoden jälkeen.
Maire ei ollut
mikään pienikokoinen nainen. 
Pikakelataan ne 16 vuotta takasin, tähän päivään. Menneitä on aina kiva muistella - ja kuten kaikille nuoruudessaan psykiatrisella olleille - muistoja voi välähtää noista ajoista pitkän ajan jälkeenkin. Tuota takamus-juttua EN ollut muistanutkaan aikoihin, olin tukahduttanut sen jonnekin pois. Mutta selvisin niistä ajoista, ja nyt elän elämääni eteenpäin.
Moni noilta ajoilta on varmaan vielä laitoshoidossa, sidottuina lääkkeisiin. En tiedä mitä Mairelle nykyään kuuluu - ei kiinnosta. Jotenkin aavistan, että kenties jokunen heistä on päätynyt itsemurhaan. Siitä oli tuolloin jo aika monesti puhetta, se ambulanssi oli usein pihassa. Lisää noista ajoista löytyy kyllä sivuiltani, muualta.
Pitäisi nykyään vain muistaa se, että jos jo olen kokenut sellaisen elämänkoulun - niin pitäisi vain muistaa että itsessäni on voimavaroja puskea itseäni eteenpäin. Masennus on uusiutuva tauti, pitää vain katsoa itsensä perään etten sairastu siihen uudelleen.