lauantai 4. marraskuuta 2006

Sähköisiä lampaita

 

04.11.2006
Sähköisiä lampaita

dodi.. mistä se muodostui tällä kauniilla kertaa, jolloin tajuntaani syöksyy musiikkia netistä sähkösykäyksinä. Lampaat? Näin tänään hauskan kotivideon, jossa lampaa estivät matkalasten kulun ja he olivat videokuvanneet niitä lampaita videokamerallaan, jotta voisivat uudelleen käyttää luomaansa materiaalia hyväksi katsomiinsa tarkoitusperiin.

Kaikella tässä maailmassa on tietyt tarkoitusperät ja käyttäytymismallit. Kuten ne talvisin tiettyihin paikkoihin syntyvät polut lumikenttien läpi. Siis niihin kohtiin, jossa lumettomana aikana on oikaiseva polku.

Kuka ne aloittaa? Yhden sellaisen taisin tehdä minä.

Tuolla lapissa on jo pakkasta melkein kolmekymmentä miinusastetta. Se on aika kylmää- Internet kertoi sen. Nopeaa dataliikennettä, modeemin vihreät valot vilkkuvat merkkinä tietoliikenteestä. Jossain pain on se palvelin, joka syytää tätä musiikiksi tajuttavaa ääntä tietoverkkoon. Verkkoon nimeltä internet.

Kuinka monta jää tekniikan yliajamaksi? On digitelevisio jossa pian on satoja kanavia + jo olemassa olevat satelliittikanavat. Ja sitten on interent, jossa on chatit sekä ilmaiset nettipuhelut, messangerit. Tietokoneen täytyy olla aina päällä, jotta olisi tavoiteltavissa. Matkapuhelimen pitää olla auki, jotta olisit tavoitettavissa.

Oikeastaan toi dodi alkaa tuntumaan sopivalta tähän armottomaan lausuntoon, vastalauseeseen tietotekniikkaa vastaan. Kellä on aikaa kaikkeen? Entä muu elämä? Lapsuudessani oli sellainen outo aika, kun televisiosta loppuivat ohjelmat ja kenties radiokin lakkasi lähettämästä mitään. Siitä on jo aikaa. Radio, minä kyllä kuuntelen sitä toisinaan. Sähköiset impulssit lävistävät meidät lupaa kysymättä, maksamme televisiolupamme jotta voisimme nähdä jotain, mitä emme tahtoisi.

Elämästämme on tullut painajaista, pitää tasapainotella ihmissuhteiden, televisiokanavien, kaukosäätimien, tekstiviestiejen, internetin sekä kaikkien yleishyödyllisien oheistoimintojen kanssa. Jotka ovat vain sitä varten, jotta olisimme turvassa.

Päivitä virustutkasi, hanki windowsin uusimmat päivitykset - sillä jos et tee sitä, niin koneesi herjaa siitä koko ajan ja joskus koittaa päivä, jolloin tietoturvan turvaamiseksi on suositeltavaa irroittaa verkkokaapeli tietokoneesta. Siis se harmaa johto joka vie muovikasaksi sulaneeseen ADLS-modeemiisi. Nostit nopeuttasi, nyt se on jo 5000 kilotavua sekunnissa. Saat nopeammin tiedon vaikka maailmalopusta.

Sähköiset mediat huolehtivat siitä, että jokaikinen sotatila maailmalla on viihdettä. Sairasta ja kieroutunutta sosiaalipornoa, meidät turrutetaan kuolemaan. Televisiossa näytettiin juuri maahan kuollut nainen, muttei se mitään minussa tehnyt. Minä vain haukkasin kinkkuvoileipääni ja odotin uutislähetyksen sää-osuutta.

Sää kiinnostaa aina, uusin ennuste on saatava vaikka minkä kautta. Jotta voi suunnitellla elämänsä.

Internet ei hylkää sinua ulkonakaan. Se seuraa minne ikinä menetkin. Kännykkäsi kautta, tukiasema välittää. Operaattorisi tietää missä olet, pankkisi tietää missä nostat rahaa tai mistä ostat kortilla. Kohta ei enää ole käteistä vaan kaikki maksetaan kortilla, koska se helpottaa elämää. Käytämme bonuskortteja, joita vilauttamalla varmistaa, että joku voi katsoa vielä vuoden jälkeenkin että ostit tänään maitoa ja hapankaalia sekä leipää. Hitsi, jos ostat suklaalevyn. Siitäkin jää pysyvä merkki tietokantaan.

Tuo tietokanta on tietokoneessa joka saadakseen tiedot, on kytkettynä internettiin. Siis siihen samaan verkkoon, johon on osallistunut tuhannet ja taas tuhannet ihmiset ympäri maailmaa. Ihminen, kuinka vaarallinen eläin se on? Ylivoimallisella aivokapasiteetillaan ja älyllään se voi oppia vaikka hakkeriksi.

Kaikki henkilötietosi ovat tietokoneissa, jotka ovat kytkettynä.. Arvaat oikein: internettiin. Koko elämämme - tahdoimmepa tai emme - on tallennettuna tietokoneisiin.

Maailma on nykyään sellainen, että tänne on mahdotonta eksyä, sinut voidaan paikallistaa joko matkapuhelinverkon avulla tai sitten gps-järjestelmällä. Maapallo on kartoitettu leveys ja pituuspiireihin. Jokaisen ruohonkorrenkin kasvupaikalla on koordinaatit. Nykyaikaiset tiedustelusatelliitit voitaisiin valjastaa tarkkailemaan meidän jokapäiväistä elämäämme.

Tietty voit heittää matkaviestimesi järveen, jotta paikannustiedot eivät näy, mutta se lasketaan tässä maailmassa häiriötekijäksi, sinä TIESIT että olet eksynyt ja TIESIT että matkapuhelimesi avulla sinut voidaan paikallistaa sekä pelastaa. Eli toisin sanoen, rahaa ei olisi mennyt niin paljon sun hakuusi. Irtiotto verkosta.

digiboksit ovat kyllä kiinni tietoverkossa, kerta ne voivat vastaanottaa antennista ohjelmisopäivityksiä. Ohjelmistopäivityksellä hallitaan laitteen kaikkia toimintoja. Eli on mahdollista tehdä digiboksivirus. Ja niitä varmaan tulee, television katselua voi haitata virustarkistus, kuva nykii. Mutta tuolloin voit ottaa kännykkäsi ja avata mobiilitelkan jotta voisi nähdä kuinka vauva puklaa isänsä syliin.

Tai jos se ei kiinnosta, voi siirtyä tietokoneellesi tutkimaan internetin miljoonia videoita. Tietokone sanana ja merkitykseltään tulee muuttumaan. Kännykkässäsi on jo tietokone - oli se sitten
kuinka alkeellinen tahansa.

Suomessa ei enää ole nmt-verkkoa ja jokainen gsm-puhelin sisältää tietotekniikkaa, puheensalausjärjestelmiä sekä erinäistä tietoa, johon käyttäjällä ei ole pääsyä.

Elämme siis tulevaisuudessa, tässä upeassa maailmassa jossa tietotekniikka hallitsee elämäämme. Kaikki toimii hienosti, jos sää vain pysyy hyvänä. Jos tulee myrsky, niin sähköt katkeilevat ja monesta torpasta pimenee tietotekniikat. Lumi pysäyttää junat, sekä liikenteen. Kauan jatkuessaan suuri myrsky aiheuttaa katkoksia elintarvikekuljetuksiin.

Ilman sähköjä ei voida pitää kauppoja auki, sillä kaikki toimii nykyään sähköisesti. Aivan kaikki. Jos tosiaan tulee joku megatalvimyrsky, joka vain jatkuu ja jatkuu, niin se tuhoaa kaiken. Tänne jää vain sinisiä ruumiita joiden kädet puristavat joko digiboksin kaukosäädintä tai sitten mobiililaitettaan, josta akku on loppunut.

Meistä on tullut sähköisiä lampaita ja kaikkien on pakko alistua tietotekniikan nimeen, jos aikoo selvitä elämässään. Tulevaisuus on täällä nyt. Tätä aikaahan me odotimme.

hullun lehmän maailma.

tiistai 24. lokakuuta 2006

outoja ilmalaivoja?

 Maitopurkkeihin on ilmestynyt lentävä lehmä. Siis Valion tölkeissä seikkailee nykyään lentävä lehmä. Mitähän supervoimia sillä olisi? Seis, tai maidotan teidät! Kunhan toi mainoskamppania ei synnytä lentävän lehmän hahmoon veistettyä kuumailmapalloa. Sitten kun se pääsisi karkuun.

"Tuota, näetkö säkin tuon..?"


No on niissä tölkeissä nyt runojakin ja kehoitus kerätä koko runotölkkisarja. Miksi? Mitähän niin toimiessaan sitten voittaa? Sen kuumailmapallonko, jotta voisi säikytellä ihmisiä. Entä jos se lehmä tosiaan pääsisi karkuun ja leijuisi Venäjän puolelle?

Esitetään virallinen pahoittelu ilmatilanloukkauksesta ja lööpit laulaisivat LEHMÄ LENSI VENÄJÄLLE,

Entä jos se lehmä leijuisi Pariisiin ja Poksahtaisi effelin tornin antenneihin? Herättäisiköhän se Pariisilaisissa hilpeyttä vai vihaa siitä, että kulttuuriarvokas monumentti mentiin häpäisemään siten, että antenni puhkaisi utareet.

Annetaan sen lehmän lentää vielä. Jos se ajehtelisi Atlantin ylitse New Yorkiin. Pitäisivätköhän he sitä uhkana ja ampuisivat pois. Aika odottamaton ja kovin outo terrori-isku siitä tulisi. utareet alkaisisivat ruiskuttamaan maitosadetta helteiseen suurkaupunkiin. Se ei onnistuisi, sillä jos sen täyttäisi maidolla, niin

a) siitä tulisi liian painava kuumailmapalloksi, joka voisi ajelehtia Atlantin ylitse.

2) jotta se aiheuttaisi jotain tuhoa, niin sen lentävän lehmän pitäisi olla 200 metriä korkea ja 400 leveä.

Ja jos se jätti pääsisi irti ja lentäisi Helsinkiin ja stadionin torni puhkaisisi sen repiessään sen utareen hajalle, niin sitä tapahtumaa varmaan muistettaisiin aika kauan.

lauantai 2. syyskuuta 2006

Puhelinkoppi

03.09.2006i
Puhelinkoppi

Puhelinkoppi on lasinen kehikkö, jossa on yleensä myös puhelin. Muistan erään ukkosmyrskyn, joka tuolloin rankaisi Jyväskylää. Miksikö käytin sanaa rankaista? Yksi Sir Elwoodin hiljaisten värejen kappale, jossa jumala rankaiseen helsinkiä, oli tämän luonehdinnan takana. Kappaleessa puhutaan eksyneestä linja-autosta.

Aasinsiltoja puhelinkoppiin.

Odotin tuolloin autoa ja se ukkonen yllätti. Siinä OLI linja-autoasema ja siellä OLI puhelinkoppi. Kumpiakaan ei enää ole, koska ne ovat julmasti raivattu pois muistuttamasta entisestä. ELi ukkosti rajusti ja mä pelkäsin puhelinkopissa sen puhelinlaitteen vuoksi. Sitten se linja-auto saapui ja maksoin matkani markoilla sekä vaihdoin sateesta huvittuneen neidon kanssa muutaman sanasen.

Viimeksi, kun kävin puhelinkopissa, niin vaihdoin kyllä muutaman sanasen - humaltuneen, mutta erittäin avuliaan neidon kanssa. Tämä tapahtui tämän kaupungin rautatieasemalla, josta olen kertonut täällä sellaista - että se on upea näky kun juna saapuu sille asemalle ja sulla on menolippu taskussasi. Siis tämä ajoittuu siihen opiskeluaikaa, jolloin pakenin aina silloin tällöin Jämsää sinisellä pikajunalla. Siis sillä kalustolla, joka on mielestäni sitä parasta junakalusoa. Mutta mä en nyt kerro mielipiteitäni junista. Pidän laitteista, ja se koko rautatiesysteemi on komeaa katseltavaa. - Ilman juniakin.

Kaipolassa, mistä minä olen lähtöisin, niin oli puhelinkoppi. Puhelimessa silloin oli vain kolikkoreikä ja valintalevy. Se kuului siihen aikaa jolloin yleisöpuhelimet valtasivat maisemaa. Hävinnyttä kulttuuria, osoitus maailman kylmyydestä. Kaikki pakotetaan käyttämään matkapuhelinta.

Kuvittele tilanne: On synkkä ja myrskyinen arkiyö ja kaupungin kadut ovat tyhjiä. Kadulla kulkee dementoinut, eksynyt vanhus joka löytäessään yleisöpuhelimen kyynelehtii onnesta. Ei hänellä ole mitään matkapuhelinta, eikä kaupungissa ole muita ulkona kuin kylmä myrsky. Hän tuntee, että omat voimat ovat lopussa - kuolema on tulossa. Siksi tuo puhelin on hänelle se kaikki kaikessa, hän itkee kulkiessaan laitteen luo sitä - ettei nyt kuolekaan kun voi soittaa apua paikalle. Hän nostaa luurin ja mitään ei tapahdu. Yleisöpuhelin ei ole enää puhelinverkossa kiinni - koska ylläpitokustannukset ovat liian suuret. Vanhus luhistuu maahan, eikä siitä koskaan enää milloinkaan nouse omin voimin. Sade kastelee kuolleen. Tuo kuollut voisi olla sinun isäsi tai äitisi. Tai jopa sinä itse.

Toimiva yleisöpuhelin olisi auttanut. No, sen ylläpitokustannukset olivat liian kovat.

Entä tilanne, jossa kännykkäsi on joko juuri varastettu tai siitä on akku lopussa. Juokset pakoon heitä, jotka tahtovat tappaa sinut koska satut olemaan silminnäkiä ja tullut sellaiseksi vahingossa. Ei missään ole enää yleisöpuhelimia, joista voisi soittaa apua. Eikä ketään edes tule vastaan - siis heitä jotka voisivat soittaa apua paikalle.

Voimasi loppuvat ja sinut saadaan kiinni sekä tapetaan. Kas, kun ne ylläpitokustannukset...

Todellisia skenaarioita, jotka saattavat olla totta.

keskiviikko 5. huhtikuuta 2006

seura tarjous

 

05.04.2006i
1001 PIKAVOITTOA NOPEILLE!

Tulin töistä kotiini ja oven takana oli taas mainospostia. Myös Seuran NYT 3 KK SEURAT 0 € - mainos.

En ole vielä avannut tätä, mutta teen sitä tässä pikkuhiljaa. Siinä kuoressa oli kiinni Henkilökohtainen unelmaseteli, arvo 100.000.000€ Puhtaana käteen. Edelliset voitot ovat voittaneet mm. Kerttu Viitala Nummelasta. Eli pieneltä paikkakunnalta. Tahtookohan Kerttu Viitala sitä, että hänen nimeään käytetään mainoksissa? Entäpä kateelliset naapurit? Nyt joku ryöstömurhaaja saa tiedon, että kenellä on rahaa ja rutkasti. Hakusana numerotiedusteluun on siis kätevästi valmiina unelmasetelissä.

Eli se seteli roskiin. Siis mä en oikein ole mielissäni ajatuksesta, että mun nimi lukisi tulevaisuudessa näissä tuhansille ihmisille lähetettävissä kuorissa. Maailma on hulluja täynnä..

Mitä hittoo.. siis tällä tarjouksessa saa vain 2 kuukauden Seurat! + 1 kk ilmaiseksi. Sitten alkaa tulemaan niitä laskuja. Koska minä en tahdo tilata Seura-lehteä, niin tutkin miten he ovat ajatelleet saada minut tilaamaan Seuran?

avataan kuori..

Jälleen tarjotaan ilmaiseksi käänteentekevää uutuuslaitetta, samanlaista mitä he tarjosivat jo muutama kuukausi sitten.

LISÄKSI saisin tilaajalahjoiksi: 2) Seura -Sodoku-ristikko lehti. Tuota mä en osaa sodokua, joten voinko mä palauttaa sen hyödyttömänä? Maksaako Seura postimaksun?

3) Yksi numero Seuralehteä. Taitaa Seuralla olla rahat vähissä kun tarjotaan kaikkein, heille halvinta, tilaajalahjaa. Saisin myös TV-lehden. Tuota.. minulla on telkku.com ja muu internet TV-ohjelmien tietojen saamiseen käytössä.

Kysytään että tahtoisinko Nokian uutuuspuhelimen.. Tuota, en. Tahdon toimivan vehkeen, eikä sellaista joka pitää heti kättelyssä jättää huoltoon. Kokemusta on Nokioista. Huonoja laitteita, joiden laturit syttyvät palamaan. Yhä: kokemusta on..

..ja epäilen tuota myyntikirjeen allekirjoitusta painetuksi. Eli Johanna Tuovinen, Seuran asiakaspalvelusta, ei ole vaivautunut henkilökohtaisesti allekirjoittamaan tätä tarjousta. Eli eivät he oikeesti vissiin sitten tahdo mua asiakkaaksi.

Kuvia Seurojen kansista. "Saran salaiset paheet" Tuota kenen? Kerta mä en tiedä ketään turhaa julkkista nimeltä Sara, joten miksi ihmeessä mä tahtoisin tilata lehden, joka kertoo hänestä? Mä voin jatkaa elämääni aivan hyvin tietämättä Saran salaisia paheita. Vissiin polttaa röökiä.. Sama se..

Eikä ne ole kirjoittaneet mun osoitettakaan oikein.. Tämä on Palomäentie, eikä Palomäent

Pienellä painettua:

"Yhtyneet Kuvalehdet Oy: henkilökunnalla ei ole oikeutta osallistua arvontoihin." Kamalaa syrjintää. Tämä taitaa myös koskea heidän perheitään, vaikkei sitä kerrota.

Eli jossain on joku nainen, joka odottaa kieli pitkänä sitä päävoittoa. Tytär tulee kotiin ilouutisineen:

"Mutsi! Mä sain sen duunipaikan!! Mä meen Yhtyneille kuvalehdille! Postilaatikossa oli sulle muuten kirje.."

"..voitoista ilmoitetaan kirjeitse.."

torstai 26. tammikuuta 2006

Syy, miksi en osallistunut Tarja Halosen vaalitilaisuuteen.

 26.01.2006i
Te odotitte tätä merkintää.

Tiedän että tätä merkintää on odotettu. Sama se.. Päivästäni voin kertoa pienesti.

Olin tulossa töistä - olin jo kaupungin keskustassa - kun näin jonkun miehen pystyttävän Tarja Halosen vaalimainosta. Koska näytin mielenkiintoni asiaa kohtaan sanattomasti, niin hän kertoi että vaalitilaisuus olisi muutaman metrin päässä paikallisessa juhlasalissa. Kävelin toisen esitteen luokse ja siinä kerrottiin että puhujana olisi myös Suvi-Anne Siimes. Kello oli tuolloin sen 16:15 ja tilaisuus alkoi 16:30. Etsin julisteesta mitään lupausta kahvista ja pullasta. Koska niitä en nähnyt, niin mä vain kuljin eteenpäin ja siten hyläten mahdollisuuden nähdä Suvi-Anne livenä. Jos siinä olisi luvattu virvokkeita, niin olisin mennyt. Raadollista toimintaa.. Sitä vain ei mene tilaisuuteen, jos sieltä ei saa ilmaista ravintoa.

Vaalitilaisuuksien pitäisi myös hyödyntää sitä mahdollisuutta, että joku voisi päättää osallistumisestaan nälkänsä perusteella. Jos ihmiselle luvataan ja sille annetaan ravintoa, niin siinä jää positiivinen kuva tilaisuudesta. Tai ainakin olisi siinä julisteessa voinut lukea maininta tarjoiluista isommalla. En muista että olisiko huomenna mahdollisuutta äänestää. Jos on niin teen niin. Ennakkoon.

Tänään ajattelin aika suuria asioita. Kiitos tänäällisen Kotikadun jakson loppurepliikkien. Elämänmakuisia tunteita..

Eli mä täytän tänä vuonna 30 vuotta. On kulunut 6 vuotta siitä, kun mä vapauduin siitä Haukkalasta. Siis mä avauduin ja puhuin kaikki asiat, mitkä oli painaneet mieltä sen 3 vuotta. Se oli yksi tilanne elämässä, käännekohta. Oikeastaan se oli minun alkuni. Tämä kaikki mitä mä olen, syntyi tuolloin. Kun pahat olot valui pois, niin tilalle tuli uutta.

Sir Elwoodin hiljaiset värit on hieno, hieno yhtye.

Tänään kaikki on paremmin. Suhteeni naiseeni on vakiintunut. Ei nyt enää pitäisi tulla ongelmia. Elämä voi tietty heittää jotain, mutta yhdessä me pysytään. Luki täällä ennen tästä asiasta mitä vain. Se tuntuu jotenkin rauhalliselta. En ole yksin.

Katsoin elämääni. Minne mä olin suunnitellut päätyä? Kaiketi se oli tämä Jämsän keskustaajama se paikka, minne tie vei. Kyllä mä tästä kaupungista pidän. Kaipola kun oli toinen asia. Sieltä piti päästä pois. Entä nyt kun olen päässyt?

No mä elän. Elän ja ihmettelen elämää. Miten on päässyt käymään niin, että ne vauvat jotka syntyivät kun mä kävin ala-astetta, sen viimeisiä luokkia - niin ovat nyt edessäni pyytelemässä ajokorttipapereita? Eli siitä on kulunut se 18 vuotta.. Vauva, jota pidin sylissäni, tarjosi tässä mulle tupakan viime kesänä. Terveisiä Kotkaan vain..

En ole miettinyt sitä, että mikä meni vikaan. Koska mikään ei ole mennyt vialle. Ei kannata..

Tähän tunnelmaani sopii hyvin tämä juuri soiva kappale: "Vanha valokuva" Bändi on edelleen edellä mainittu.

Eikä sekään taida haitata mua, ettei niitä kommetteja sitten alkanutkaan tulemaan. No, ehkä ajan kanssa. Sitä vain kun tekee jotain uutta, niin tahtoisi heti saada kaiken siitä irti.

Elämä on elämää. Ja pian voin nauttia tuosta taustakuvan maisemastakin kun ensi kesä koittaa.

Kesäyö on hienoa aikaa..