maanantai 30. maaliskuuta 2026

Viimeinen maaliskuuta 26

 

31.03.2026
Viimeinen maaliskuuta


Tänään on pilvinen päivä, mutta kyllä ihmiset muualta saavat sääennusteensa haettua.

Vaan se tulevaisuus vaatii sitä, että tässä lukisi säätietoja. Kuten arkistointiin. Ok. Tänäänkin on hyvä sää kävellä, sitten iltapäivällä.
+8c aurinkoista. Nyt on vasta aamu.
Arkistoinnin kun otin puheeksi. Sitä tässä olen säätänyt.

Tämän nettipäiväkirjan arkisto on kuten vähän tällä hetkellä levinnyt kohdasta talvi 2024 - 2025 kun tuolloin vaihdoin Windowsista Linux xubuntuun. Työtavat muuttuivat ja olivat haussa joka johti, etten merkitsenyt merkintäsivuja kunnolla. Tämä sitten johti siihen, että kun tavallisesti oon talvikaudet jakanut kolmeen tiedostoon - joilla on johdonmukaiset tiedostonimet - niin siinä olin tehnyt tiedostonimeämisvirheen. Eikä kaikilla menneillä merkintäsivuilla (siihen kun keksisi paremman termin) ollut arkistointia tehty.

Joten sitä tässä sitten aloin tekemään. Ja samalla parantelemaan kirjaa. Ei sillä - etteikö arkisto nyt toimisi? Se toimii kyllä, ulkoasullisia ongelmia yhä on. Mutta uuden työtavan hyödyn kyllä löysin. On helpompaa tehdä poimintasivuja, kun merkintää kirjoittaessa jo tekee ne linkit.

Sitten on ollut haussa myös tyyli vanhoille nettipäiväkirjani merkintäsivuille vuosilta 2019 - 2002 Modernisoida nekin kyllä pitää, mutta ulkoasun jättäisin sellaiseksi kun se niillä on ollut vuosi.. kymmeniä. Aivan. Tää nettipäiväkirja on tänä vuonna 24 vuotta - niin on ylittänyt se vähimmäismäärä, jotta pystyy sanomaa että homma on ollut olemassa jo vuosikymmeniä.

Merkintä- Arkisto- ja poimintasivuja siis on tällä hetkellä 199 kappaletta. Joista valtaosa on vanhaa tyyliä. Tämän vuoksihan tässä olen suunnittelemassa jotain helppoa taulukkomallia, johon voisi vain heittää kyseisen sivun merkinnät ja poiminnat. Sekä ajaa nopeasti vanhan koodin tyhjennykset. Koodikieli on nykyään erilaista, mutta onneksi selaimet katsovat ajassa taaksepäin. Muutoinhan koko internet romahtaisi.

Se on kuin moneen kertaa tapetoitu huone. jos joku uusi tapettikerros kuten alkaisi hylkimään edellistä, niin kaikki tapetit tippuisivat alas.

Poiminta ja Arkisto sivuja taas on 26 x 2 = 52 nopean päässälaskun mukaan. hetki 2+2 4 6+6 12 4+1 5 2 52 OK. täsmää. ja samalla matemaattista ajatusvirtaa näemmä tuli kirjoitettua.

Kohteenani on siis ensin 52 sivua, joille tulee yhteneväinen vuosivalinta ja sitten joku selkeyttäjä. 199 - 52 = 147 eli n.147 muuta sivua pitää toisin modernisoida ja siitä summasta on yhteensä jo valmiina kai jotain 20 sivua.

Sivustoni siis on kyllä modernisoitu, mutta se on hyvin laaja. Tänään ajattelen käyttää sen eteen sen 3 tuntia ja sitten lähteä ulos kävelemään. Nyt kun on aikainen kevät, niin sitä kyllä hyödynnänkin. Tavallisesti tienpinnat ovat vielä tähän aikaa liukkaat ja sää on kylmää. Tänään taas taidan kävellä sen 3 - 4 km lenkin. Jämsä nyt kyllin suuri kaupunki, että katuverkkoa ja puistoja riittää siten, ettei tartte kävellä kahteen kertaa samaa tietä.

Samalla olen ottanut kyllä kuviakin, vaikka se on hitaampaa tuolla nykyisellä ja tulevalla älypuhelimella, jota en ole vielä hankkinut. Mutta se tulee olemaan älypuhelin. Ei siis älykkäästi tehty kuten omalla kameranäppäimellä varustettu pienikokoinen malli.

Siis otan kuvia Jämsästä ihan sitä varten, että jos viimein käynnistäisi uudelleen sen sreendisplay :: Jämsä - kuvabloginsa. Se on ollut ajatuksissa tehdä jo vuoden.

Saa jäädä siihen, kunnes saan noi lähes 200 sivua valmiiksi.

keskiviikko 25. maaliskuuta 2026

Tää on sitä tää on tätä tää on elämää

 

25.03.2026
tää on sitä tää on tätä tää on elämää


Don huonot siis soi ja kappale on "aarteenetsintää" Pitkästä aika tätä yhtyettä kuuntelen. Suosikki on, ja tykkään.

Samalla tein taas litran omenamehu tölkistä pillimehun, vaikka toi EU-pilli tuhoutuu kyllä ennen kun saan mehun tunnissa parissa juotua. Riittää mehua.

Eli tein saksilla tölkin päälle pienen reiän, josta työnsin sen EU-pillin läpi. Harkinnassa on kyllä hommata metallipillit, alkaa olemaan pillivarasto loppumassa.

Kerta muovipillit piti direktiivillä poistaa.
Onneksi kuulemma siellä EU:n pääkonttorissakin he kärsivät nyt sulavista pilleistä.

Oikeudenmukaista..

Omenamehu on Pirkka Omenatäys mehua. Ja syy pillivarastoni radikaaliin vähenemiseen - on se, että eilen oli hammaslääkäri. Tunsin jo pari kuukautta sitten ongelmaa - mutta kerta hyvinvointialueen tapa on sysätä lääkäriaikoja melkein puolen vuoden päähän, niin kärpäsestä tuli härkänen ja hammas piti poistaa. Suositeltiin keittoja tai muuta kevyttä ruokaa sekä lepoa. Joten ostin mehuja kaupasta ja otin rauhallisesti.


Pillillä kun ohjaa nesteen nieluun hampaiden ohitse, joten saa toipua rauhassa se operaatiopaikka.

Pillini siis pehmenevät käytössä, mutta onneksi muutkin saa kokea sen saman riemun. Pilli on paperimössönä juomassa. Katsoin metallipillien hintoja. Oliko se jonkun 6 kappaleen satsi niitä ja hinta oli 15€ + postimaksut niin se tekis 25€ ostoksen. Toisaalta noi 10 kpl niitä pehmeneviä.. (helvetin vaikea sana kirjoittaa..) ..pillejä maksaa 9€

Metalliset voisi pestä aina uudelleen, joten kallistun kyllä kalliin ostoksen puoleen. Ne maksavat jollain oudolla tavalla itsensä sitten takasin. Vissiin kun ei tartte ostaa niitä EU:n pilaamia pillejä.

Palaan siihen hammaslääkärikäyntiin..

Eli se oli tullut isoksi operaatioksi - mitä olisi ollut, jos ajan olis saanut aikaisemmaksi. En viihtinyt valehdella asian olevan akuutti. Siis toi onneksi ei ole pahemmin siis sattunut, tuntunut vaan oudolle.

Eilen siis pääsin viimein sinne hammaslääkäriin, aamuaika.

Onneksi jo tuttu homma, elämäni aikana minulta on poistettu kaksi hammasta. Viisaudenhammas ja sitten joku toinen hammas. Nauranut aina sille itsekseni, että kyllä jäännökseni maastosta sitten tunnistaa hammastietojen vuoksi. Puuttuvan hampaan haitta katoaa siinä kuukaudessa. Ensin tietty, ettei voi syödä kunnolla. Ja sitten kun kieli pikkuhiljaa alkaa tottumaan tilavampaan kotiinsa.

No kerta suositeltiin istumista, niin istuin ja aloin koodaamaan sivustoa paremmaksi. Nyt etusivulle sain hyvän asettelun. Tekstiarkistossa on teemanvaihtaja aina vanhoja runoja myöten. Sekä että nettipäiväkirjan uusimmat merkintäsivut saivat CCS tyylit.

Mä kopion tämän bloggeriin sen jakoa varten, josta se sitten menee blogit.fi sivulle - kaksi paikkaa, joissa ne tyylittelyni eivät näy. Ihmiset siis menettävät sen 30% kokemuksesta noilla sivustoilla.

Tämän tarkoittaa myös sitä, että sivustollani www.simopahula.fi lukee nettipäiväkirjassa viittauksia sille sivustolle, koska kirjoittaessani tätä - mun pitää myös ottaa muut palvelut huomioon. Myös siksi käyn vanhoja merkintöjä nyt läpi sivustoni nettipäiväkirjassa - että saan ne viittaukset pois.

Mutta tää on mun valinta. En luota muiden ylläpitämiin sivustoihin.

Teen tämän itse ja maksan sen 100€ per vuosi palvelintilasta. Saa sponsoroida kyllä, jos tahtoo - en pyydä. Säästän kyllä itse sitä varten.

Näin ollen tässä olen parantanut paljon sivustoani. Oikeastaan rakentanut koko sivuston uudelleen, sen koodi OLI UUDISTETTAVA. Eilen viimein koodasin uusiksi mun vanhat runot 1990 luvun lopusta. Niissä oli jo merkkejä hajoamisesta.

Sivustoni on 26 vuotta vanha tänä vuonna. Koko homma alkoi kehittymään tarpeesta saada joku julkaisu alusta kirjoituksilleni - niin ensin loin sen tekstiarkiston. Sen jälkeen alkoi tulemaan ideaa nettipäiväkirjaan ja pikkuhiljaa koko sivusto alkoi kasvamaan ja kehittymään.

Vissiin kun tuli luvattua jossain vaiheessa ajatuksia siitä, että täytän tänä vuonna 50 vuotta - niin kerrotaan niitä. Syy lisääntyvään sivustoni mainostamiseen on se, että moni sen löytäisi. Sivusto on valtava, blogi (nettipäiväkirja 2.0) ei ole kuin sivutuote.

Se tuli vain joskus luotua, kun tuolloin palautetta että sitä oli vaikea lukea.. Myönnän - sivustoni oli vanhanaikainen. Nykyään mulla on kyllä mielessä, miten saisi edes tekstit näkymään kuten puhelimen näytöllä. vaikea toteuttaa sillä sivustoni ilme on retro henkinen. Mutta ajatuksena kehityksessä.

Eli.. Kyllä mä tahdon, että mun tekstit tulee tunnetuiksi. Itserakas lause,
mutta tää taitaa olla jo kuten mun elämäntyö. simopahula.fi

Edes siis jotain tekemistä, ettei elämään nyt täysin pety.

Kävi miten ennustin: se hiton EU-Pilli pehmeni jo tunnissa ja mehun tulo tyrehtyi. Pitää vissiin tehdä se nettiostos..

maanantai 23. maaliskuuta 2026

18000 päivää minua. sisältää pienen syväsondauksen

 

23.03.2026
Elämäni 18000. päivä

Ja se on pilvinen päivä. Elämäni 18000. päivä on tänään. Juhlan paikka? Forecan sivusto on auki ja sääuutisissa vilahti: Maanantaina rajuja tuulia, sitten alkavat sateet.


Eli katupölymyrskyä tänään. Sitten alkavat sateet. Maapallon säähän pelätty käänne jo tänä vuonna? Super El Niñon todennäköisyys kasvaa. Eli voi tulla kuuma kesä ja maastopalot. Mutta niistä puhuminen on ikävää. Nyt on aikainen kevät ja se on kiva asia. Lumi ja jää ovat maastosta poissa. Ainoona haittana tosiaan se katupöly.

Mutta jos pitää valita liukkaiden kevyenliikenteenväylien ja katupölyn välillä - niin tulkoon pölymyrsky. Se on vain paikallinen haitta.

18000. päivää minua täynnä tänään. Päivämäärän sattuessa olemaan 23.03.2026

Kun olin elänyt 9599 päivää, olin kirjoittanut roskien ulos viemiestä. Vuosi oli 2003 ja mä olin 26 vuotta. Nettipäiväkirjani eli tuolloinkin. Muutoinhan mä en sitä muistaisi.

Mihin suuntaan mä sitten suuntaan tätä merkintää? Siis kuten joku ihmeen juhlasysteemi, itserakas sellainen pitäisi luoda. Tai sitten vääntää koukkua, josko internetistä tulisi lukijoita. Syötiksi valitsen osan, kun olin 9965 päivää. tähän siis ote 23.03.2004 tekemästäni merkinnästä opiskeluajoiltani ja kuvaksi tiedon - että kirjani näyttää hienommalta simopahula.fi - sivustollani:

"Ruotsin tunnilla me keskustelun edetessä - ei tunnin aiheessa ruotsinkieliset liikekirjeet - huomattiin ettei koululla ole pelastussuunnitelmaa. Maikka ei siitä tiennyt. hän on ollut talossa 15 vuotta. Luokissa on kovaääniset. Niistä ei ole kuulunut mitään. Ruotsinmaikkakaan ei muista että hänen aikanaan kyseistä järjestelmää olisi käytetty."


Tuolloin myös tilanteiden kulkuun kuului Hotelli Rivoli, omenamehu ja vuohenjuustospagetti.

Paljastus: Hotelli Rivoli kuului siihen, että meille köyhille opiskelijoille valehdeltiin - kun meidät laitettiin tekemään yksinkertaista: Ota iso tästä pinosta ja laita se pienen sisään - tyylisten ohjeiden mukaan. Jotain postitusjuttua. Meille luvattiin maksaa rahaa siitä. Emme saaneet centtiäkään siitä tunnista.

perkele.

Kun olin elänyt 10330 päivää, (23.03.2005) niin sain sähköpostia - liittyen silloisiin työharjoittelupaikka -tiedusteluihin. Sen sanoman otsikkona oli "Tervetuloa" Se oli mukava sähköposti, ja se aiheutti sen kohtauksen elämässäni - jossa kannan kameralaukkua kun olen valikoitunut valokuvaajaksi, hyvän mielen lähettilään 2004 vitsaillessa EDUSKUNTATALON vartioille, että kantamassani kameralaukussa olisi pommi. Se päivä oli perjantai, 13.05.2005


Lisätietoja www.simopahula.fi - sivustolla on myös aikalaskurit, joita käytin tätä merkintää tehdessäni.

Tämä tiedoksi heille, jotka tulevat lukemaan nettipäiväkirjaani jostain Bloggerista tai blogit.fi - palvelusta, joissa teksti näkyy tylsempänä - mitä se sivustollani on. Olen kolmessa kuukaudessa oppinut työstämään tekstiä myös CSS tyyleillä. Sivustoni on kehittynyt paljon viimeisten kolmen kuukauden aikana.

Kun täytin 10695 päivää, niin oli 23.03.2006 - Se oli tylsä päivä. Mainitsin Dynastia televisiosarjan tuolloin. Siis siitä on 20 vuotta nyt. Ok. mä kirjoitin sen mielipiteeni kyseisestä TV-sarjasta jo silloin, niin se on kirjoitettu. Jatketaan matkaa..

Minulla on loppuhuipennus mielessä kyllä. Enkä sitä ihan tämän tekstin loppuun kirjoita. Se olis ikävästi tehty lukijalleni, että olisi keino päästä lukemaan asia.

23.03.2007, 11060 päivää. Olin saanut tiedon, että työt jatkuvat.

Ja niiden töiden takia..

(olin töiden jälkeen väsynyt, olin s-marketin myyjänä. Tein huonoa työtä - sillä mä en myynyt yhtäkään s-markettia.)

.. kun olin 11426 päivää, (23.03.2008) ei ollut merkintää nettipäiväkirjassani. Tämä kirjani koki tuolloin kriisiä blogimaailman pommittaessa sitä rikki hajalle, mutta se pelastui ja jatkui sitten blogimaailman aiheuttama vauriot kärsineenä vuonna 2014.

Kiihdytetään matkaa..

14000. päiväni oli 10.04.2015 - en huomannut tehdä merkintää.
16000. päiväni oli 30.09.2020 - en houmannut tehdä merkintää tuolloinkaan.
17000. päiväni oli 27.06.2023 - kyllä mä siitä kirjoitin

Ja nyt päästään aiheeseen. Siis siihen, mitä mä tästä ajattelen. Varmaan tässäkin merkinnässä on jossain kirjoitusvirhe. En voi sille mitään, mulla on lukihäiriö - jonka alkuperä on vauvaiässä sairastamani aivokalvontulehdus vuonna 1977

Tuolloin se oli vaarallinen tauti, oli hyvät todennäköisyydet sille - että kuolisin. Asia oli vanhemmilleni ymmärrettävistä syistä vaikea ja siksi mulle varmaan sanottiin, että olin ollut vauvana kipeänä. Ja että oli joku leikkaus, kun ruoka ei mennyt mahaan ja siinä leikkauksessa aivot jäi ilman happea hetkeksi. Että se olisi ollut oppimisvaikeuksieni perusta.

Totuuden kuulin vasta nelikymppisenä. Tässä myös on aina lohduttanut se, kun en ole päässyt isäksi. Että jos se lukihäiriö olisi geeneissä. Että olisin siirtänyt sen lapsilleni. Itselleni ne siis tulivat syntymäni jälkeen. Katkerantuskainen ajatus on se, että lapseni olisivat voineet olla - anteeksi sana - normaaleja. Eli olisivat oppineet helposti. Että niillä olisi ollut helpompi elämä, mitä isällään oli.

Jotta tämä asia ei murtaisi mua nyt, on hyvin suuret mahdollisuudet siihen olemassa.

nyt tuntuu siltä, että päivä voi mennä pilalle näiden asioiden vuoksi.

Niin otetaan internet apuun.
Eilen illalla oli revontulia taivaalla ja sain niistä kuvan. Siis ekan kerran onnistuin aidolla digikameralla. Aikaisemmat revontulikuvat olen ottanut vanhalla älypuhelimella, koska sen kamerassa on aikavalotus mahdollisuus. Enkä ollut tajunnut oikean kameran asetuksia. Mä joskus niistä kerron lisää. Mutta miten oli viime yönä ne revontulet tanssineet taivaalla? Vaikka Lahdessa. Heidän jo pikkuhiljaa hajoamassa oleva Panomax kameransa ( https://flycam.panomax.com/lahtiaqua ) on kuvannut revontulia olleen taivaalla klo 20:30 - 02:00

Eli jos ne näkyy Lahdessa, niin ne näkyy koko eteläsuomessa. Vaan toi Lahden vesitornikamera taitaa vedellä viimeisiään, sen yökuvat alkavat olla sinisävytteisiä.

Tampereen Hervannassakin on vastaavanlainen Panomax kamera ( https://flycam.panomax.com/poas-tieteenkatu18 ) Ja siinäkin näkyy ne revontulet. Siis toi kamera on lähempänä kaupungin valosaastetta, mitä se vesitornikamera on. Mutta silti näyttää taivaan.

Vielä on pimeitä öitä tänä keväänä jäljellä. Revontulia on näkynyt tänä talvena melko usein. Aina ne ovat maagisia. Varsinkin, jos ne ovat nopeita. Olen sellaiset nähnyt ja se on näky, jota ei unohda!

torstai 19. maaliskuuta 2026

Tekstiarkiston uudistus valmis

 

20.03.2026
216023 sarjanumero


Eli sen vanhan käviälaskurin summa, joka on ollut sivuillani vuodesta 2017 lähtien.

simopahula.fi ja nyt se jälleen on parempi.

Eilen sain sen projektin valmiiksi, eli teemanvaihtajan lisäys kaikkiin sivustoni tekstiarkiston teksteihin.

200 tekstiä siellä siis kaiken kaikkiaan on. Muutenkin tekstiarkistoa hienosäädin. Koko sivustoni rakentui juuri tuon tekstiarkiston yhteyteen 25 vuotta sitten.

Se tarvitsi uudistusta aika kipeästi, oli aika paljon vanhaa koodausta. Piakkoin tekstit olisivat hajonneet. Pari sellaista tapausta oli jo nähtävissä. Nyt nekin on korjattu. Tämä oli suurin päivitys koko arkistolle sen olemassaolo aikana! Nyt saa vähän hehkuttaa. Kirjoitin myös nopean uuden huumoritekstin sinne.

Se oli kivaa vaihtelua. Myös se mun Healingdome2 novelli on edistynyt paljon. Ihmeen nopeasti sain sitä sen 150 sivua kirjoitettua ihan vuoden sisään. Sehän oli itselleni antamani syntymäpäivälahja vuonna 2024 . Tavallisesti moiseen sivumäärään menee parikin vuotta. Tarkoittaa, että kaipasin ison tekstin työstämistä kun olin saanut tuolloin vuonna 2024 siitä tekstistä sen ekan osan valmiiksi.

Samalla sitten tosiaan pari tekstiä sai poistua arkistosta, kun sitä nyt viimein ja vihdoin käsittelin läpi. Muu sivusto siis on valmis, tarkoittaen sivu-uudistusta. Modernisointia. Havahduin sen tarpeeseen viime marraskuussa. En tiennyt yhtään mitään uudesta tavasta koodata, tai ollut kirjoittanut pätkääkään ccs muotoilukieltä. Kolmessa kuussa olen oppinut paljon ja 26 vuotias sivustoni on nyt parempi.

OK. Näemmä vanhat runoni jäivät saamatta sitä teemanvaihtajaa, mutta se on joskus tulossa niihinkin kunhan tässä ehtii.. Pitää tehdä niille oma css tyylinsä.

Ja ne päivälaskurit.. Mainitsin tämän sivuston lokitiedostossa, et tajusin kyllä korjauksen. Eli kun ne alkoi näyttämään väärin, niin se oli käyttäjävirhe. Javascript laskee kuukaudet siten, että tammikuu on 0, helmikuu 1 ja niin edespäin. Joten jos henkilö on syntynyt joulukuussa, se laitetaan koodiin numerolla 11, ei 12


Mutta nuorenin siis 30 päivällä kun korjasi sen koodin, joka näytti päivien lukumäärää syntymästäni. Siis se on kiva laskuri. Ei aina tartte olla kuten joulu, pääsiäinen tai syntymäpäivä - että vois olla jotain erilaista.

Korjatun laskurikoodin mukaan, tänään on elämäni 17997. päivä!


OK. no ens maanantaina vois siis kirjoittaa aika hyvän merkinnän, jossa vois käsitellä elämää tarkemmin. Kun se on elämäni 18000. päivä

Olen pitänyt taukoa tässä nettipäiväkirjassa pari päivää, ihan sen tekstiarkiston uudistamisen vuoksi. Sen tahdoin saada valmiiksi. Sivustoni siis syntyi tekstiarkiston ympärille 2000 luvun alussa - asia, josta kerron sivustollani http://www.simopahula.fi

Se on monta päivää sitten. Ja päivistä puheen ollen.. Nettipäiväkirjassani luki 23 vuotta sitten (20.03.2003) näin:

"..minulla on nyt mukava tarina tästä päivästä kerrottavana. Tämä on nettipäiväkirja. Kuinka voi oppilaat tehdä tehtävää, jos opettaja tai joku muu jolla on avain - lukitsee luokan oven? No reput ja opiskelumateriaalit olivat turvassa.

S-market Järvenpää. Tullut jo tutuksi täällä.. Se Heidi, otsatukka. Antoi sen kuvan kaupasta, että käteisellä maksava asiakas (mä) on häiriöksi. Ja että sille pitää olla tyly. Tervehtiä kassapäätettä ja olla muutenkin turhautunut.

Ehkä hän ei ole "saanut" lähiaikoina ja siksi on kireä? En tiedä.."

Nuoruuden aikaa, kirjani tyyli oli toisenlainen.

Kuulemma kirjani ja tyylini ovat virkistäviä nykyinternetissä. Retron näköinen sivusto (jonka tekninen toimivuus siis nykyaikaistettu), tapa kertoa asioista on puhdistavaa.

Eli voit saada minut näyttämään perääsi keskisormea, jos ei + risteyksessä käytä autossasi suuntavilkkua, vaan käännyt päin mua - kun olen lähtenyt ylittämään katua ja olet antanut ymmärtää - että kulkusuuntasi on suoraan eteenpäin.

Kirjallinen lupaus: Jos joskus voitan 10 miljoonaa euroa lotosta, niin lahjoitan Jämsän kaupungille niistä 1 miljoona euroa avustaakseni, sitä ETTÄ HE ASENTAISIVAT JO LIIKENNEVALOJA tänne. Tarvetta on.
Onneksi siinä ei sattunut olemaan ketään lasta kuulomatkan päässä, olisivat oppineet rumia sanoja. Tosin kyllähän he ne oppivat, kun heidän vanhempansa auliisti antavat heille lahjaksi laitteen - jonka kautta niitä kuulee.

Mutta palatakseni ajassa taaksepäin:

"21.03.2004 - yöllä

Minulla on koneessa hitosti noita tekstinalkuja. Siis tekstitiedostoja, joiden koko on vain 1kt. Niitä katselin juuri. Olihan siellä muutama hyvä. Ehkä joskus kirjoitankin niistä ihan tarinat."

Hyviä uutisia - minulla on EDELLEEN ne tekstitiedostot olemassa koneellani, siirtyneet vain aina uusiin laitteisiin kun tietokoneet ovat vaihtuneet. Niitä tuolloin tarjosin erääseen silloiseen (nykysana) yhteisöön:

sfnet.harrastus.kirjoittaminen

Se oli hieno paikka, sain aika hyvin palautetta sieltä. Myös Juhani Laulajaiselta.

Sittemmin olen hakenut hänestä tietoa, ja selvisi että hänellä on wikipedia sivukin. Suomalainen kirjailija siis. https://fi.wikipedia.org/wiki/Juhani_Laulajainen Terveisiä hänelle, jos sattuu lukemaan tätä. Tekstiarkistoni esittelysivuilla on hänen kirjoittama mielipide
(positiivinen sellainen) eräästä tekstistäni.

En mä oikein osaisi internettiä käyttää, jos kertoisin mistä oli kyse. Se löytyy sivuiltani www.simopahula.fi

Psykologisia koukkuja pitää heittää ja samalla käyttää hyväksi sitä - kuinka ihminen toimii. Ensiksi, kun tämän kirjoittaa - niin hän ohittaa tämän. Ajatellen, etten mä tuohon koukkuun mene. Sitten myöhemmin se ajatus kuitenkin jää jäytämään hänen pestessään mansikkahillolla hiuksensa keskellä Helsingin Senaatintoria.
Varsinkin kun sen ohessa oli kuva silmästä, tunteita aiheuttava kuva. Viis onko ne positiivisia tai negatiivisia, kuitenkin lukijan aivoihin jäi muistijälki.

Ja noin. Annettu absurdi mielikuva, käyttäjän aivot rekistöröivät sen pysyvään muistiin. Tunnettu maisema Helsingistä edesauttoi tiedon tallentumisessa. Ja siten koukku upposi. Hän ei juuri nyt sitä tee, mutta myöhemmin kyllä.

up

lauantai 14. maaliskuuta 2026

13 tuntia jäljellä

 

14.03.2026 -
13 tuntia jäljellä. ( ajasta 15:00 14-03-2026)


Aikalaskuri vetelee viimeisiään, siis se laskuri jonka viime joulukuussa asetin sivuille merkkaamaan sitä päivää - kun ikivanhaa koodia täynnä oleva sivustoni on oltava uudistettu. Aikalaskuri? Kyllä, joku joka vähän potki mua tekemään asian määräajassa. Ja nyt se homma on tehty.

Mitä uutta sitten voisi olla? Mä aattelin, kerta nyt aika lennossa saa jo muutettua tekstiä niillä CCS tyyleillä, että käyttää sitä nettipäiväkirjaan. Tehostaa sanomaansa, mutta se tietenkään ei tule näkymään missään Bloggerissa (tai blogi.fi -palvelussa) Tämän vuoksi koska taidan olla vähän vittumainen ihminen, niin voisin käyttääkin ccs tyylikeinoja enemmän. Bloggerin blogi Nettipäiväkirja 2.0 oli / on tarkoitettu tekstin jakamiseen.

Kerta sitä itkua, siis palautetta, tuli - että kun on vaikea lukea kirjaani. Tuota.. Sä oot oppinut lukemaan jo koulussa ja tekemään vieritysliikkeitä sormillasi jo lapsena. Niin mikä muka haittaa?
Ylimielisyys paistaa läpi, kun Hangon aurinko - mutta sallittakoon se tällä hetkellä
25 vuotias nettipäiväkirjan on mukauduttava ajan henkeen ja siksihän mä tuon suuren työn tein. Kenties jossain vaiheessa teen jonkun RSS syötehommankin. Mutta yhä saa se bloggerin blogi olla se keino tämän jakamiseen. VAIKKAKIN se tarkoittaa tämänkaltaisia tyhmiä viittauksia kahteen eri paikkaan.

Eli www.simopahula.fi sivusto on nyt parempi. Ja siellä kyllä lukee syy tuohon domain nimeen, joka ei ole se mitä kaikki ensin luulee.

Siitä Telian tiedostus mokasta vuonna 2018 voitte tuolta lukea.

Teemavaihtaja tekstiarkistoon! Se oli hyvä idea, sillä perusajatus kirjoittamiseeni on ollut aina se, että kun ei löydä mielestä lukemista - niin se pitää kirjoittaa itse. Eli joskus kyllä luen vanhoja tekstejäni ja nyt näyttö ei enää paista silmiin. Teemanvaihtaja on tulossa kaikkiin tekstiarkiston teksteihin - ja samalla niiden lähdekoodit hiljalleen modernisoituu samalla. Aikalaskurin kattamalla ajalla olen keskittynyt sivuston pääsivujen uudistamiseen.

Suuri projekti on siis tehty. Mutta sivustonihan kehittyy ja päivittyy koko ajan.

Kuten juuri äsken, huomasin että yhden sivun taustakuva ei näkynyt nii säädin sen nopeasti toimivaksi.

OK. Eli kerron sivuistani. Koska se on nyt se tämän päivän pääaihe seuraavan puoli tuntia.

Mitä muuta siellä on, tekstin lisäksi? Muistipelejä, päivämäärälaskimia, ja jos tahdot punaisia 7-segmentti kuvia vaikka kuvakäsittelyä varten - niin sivuiltani löytyy (sekalaiset) "Tee segmettiluvut" - kohta.

Tähtäimenä monipuolinen nettisivusto. Entä jos mä tämän kerran saisi omahyväisesti huutaa:

LÖYTYYKÖ MUKA MUITA YHTÄ VANHOJA SUOMENKIELISIÄ NETTIPÄIVÄKIRJOJA?!!
Mutta toisaalta, sellainen olisi kiva löytää. Sivustoni myös kertoi juuri minulle, että nyt tänään olisi elämäni 17991. päivä ja siitäkö pitäis jotain ihmeen ajatusta syytää - että kohtahan tulee elämäni 18000. päivä? Hetki.. Tässä on virheellistä tietoa! Koodissa väärä parametri! En mä nyt niin vanha vielä voi olla..

const BIRTH_DATE = new Date(1976, 11, 10); //

Ja siitähän se löytyi. väärä numero. 11 pitää olla 12. Joku ihmeen taannoinen ajatusvirhe. Korjattu.

Tänään on siis vasta elämäni 17960. päivä. Kerta se on jostain helvetin syystä niin tärkeätä tietää, että tuollainen koodinpätkä on ollut osa sivustoani sen 15 vuotta - niin olkoon. Siinä ajassa on kyllä paljon koettu, josta oheinen vanha kuva viestilokista osoittaa. Oloni on tyytyväinen, sivustoni on uudistettu ja samalla parissa kuussa oppinut hyvin paljon uutta koodauksesta.

Projekti elää ja hyvä niin.

torstai 12. maaliskuuta 2026

Vuoden 2. 13. ja perjantai. kolmas tulossa

 

13.03.2026
Perjastaina, kolomestoostapäevä


Eriävä otsake, sillä olen varamaan joskus käyttänyt oikealla kieliasulla olevaan tekstiä aiheena. 13 ja perjantai maaliskuussa vuonna 2026 ja kellonaika 05:55:55 vilahti juuri. OK. 10 minuuttia heräämisestä, saanko aivoistani sinne tallennetun tiedon siitä - miksi tämä on epäonnenpäivä?

Eli mitä mä saan ulos aivomassastani - on, että se liittyy jotenkin temppeliherroihin ja kirjeisiin. Jotka kyllä avattiin jo torstaina. Eli yhtenäinen käsky käydä temppeliherrojen kimppuun ja siten lopettaa heidän valtansa. Kirjeissä tais olla määräys, että ne sai avata tiettynä hetkenä.

Tarkistin tiedot ja ne olivat oikeat. https://fi.wikipedia.org/wiki/Perjantai_13._päivä
Epäonnen päivä siis tänään? Taikauskoinen sellainen, joten voimme psyykata itsemme siihen - että tänään kaikki epäonnistuu ja on kurjaa.

Tai sitten käyttää päivää onnenpäivänä. Eilen oli sadepäivä, jolloin sade tuli vetenä. Tarkoittaa - että se sulatti lisää jäätä pois katujen pinnoista. Kaksi päivää sitten oli jälleen vuoden odotetuin päivä: Kun pihasta oli sulanut kylliksi jäätä, että sai ottaa liukuesteet pois. Niitä olen käyttänyt koko tämän helvetin talven - ja viimein kevät on niin pitkällä, että kadut ovat sulia. Voi kävellä "oikein"

Liukuesteilläkin kyllä pystyi kävelemään normaalisti, mutta ne painavat kuitenkin jalkapohjia ja se hiton naksuminen kauppojen kivilattioilla.. Mutten kaatunut. Moni kyllä niin teki, kun ulkona ei katso minne kävelee tai käytä oikeanlaisia jalkineita. Painetaan vaan katse kiinni luurissa menemään ja sitten kova poru kun liukastuu hajottaen itsensä. Että kenen syy, että täs oli liukasta?

Talvisin pitää olla varovainen, ettei liukastu. Syksylläkin voi liukastua puista tippuneisiin lehtiin. Kesällä voi kompastua esteisiin. Kyllähän viime vuonna oli se mahtava hetki Kampin keskuksen edessä, kun katukivi oli hypännyt ylös. Itse varoin sitä ja kiersin esteen. Ja vain parin sekunnin päästä takaani kuului kaatumisääni. Toinen ihminen oli kompastunut siihen katukiveen ja hänen puhelimensa oli yhä liikkeessä maan pinnalla, kun käännyin vaistomaisesti katsomaan, mitä takana tapahtui.

Tai mitä mä muita varoittelen? Jää viihdettä saamatta. Eli se käy aina toteen: Jos ei varo, voi tapahtua onnettomuus. Joka nykyään tallentuu videolle, jonka sitten voi katsoa Youtubesta nauraen. Yhdysvalloissa Youtuben mukaan - ei tunneta nastakenkiä. Alkaa kyllä jo kyllästyttämään sikäläiset ovikellokameroiden videot, jossa henkilö tai henkilötär vetää lenkkareissaan lipat - kun se porstua onkin jäässä. Kehitettävää siis siinä maassa: talvijalkineiden tarpeen tiedottaminen.

Tämä vuosi 2026 on erityinen siitä, että tänä vuonna 13. päivä osuu kolme kertaa perjantaiksi. Tänään on niistä ilmestymiskerrosta käytössä se keskimmäinen. Edellinen oli viime kuussa ja tuleva on marraskuussa 2026

Sitten tätä saa odottaa aina vuoteen 2031 saakka. Sitä seuraavat "epäonnen päivän" triplavuodet ovat 2037 ja 2042

Se päivämäärästä. Mitä tänään sitten jo on ehtinyt tapahtua? Kahviin mittasin vissiin 4 mitallista tummaa paahtoa sen kolmen sijasta. Muttei se epäonnea ollut, kahvista tuli parempaa. Mitä tilannehuoneen mukaan sitten on jo tapahtunut tämän vuorokauden aikana?

00:09 Sotkamossa kiviauto syttyi palamaan. Sammutustyö olivat käynnissä vielä kahden aikaan yöllä. Helsingissä 04:34 pelastettiin ihminen puristuksista. Ei lisäinfoa. Viime vuorokauden aikana on sattunut vain yksi eläinonnettomuus, jossa lisäinfo: Eurajoella pöllö pelastettiin savuhormista. Lintu vissiin on yhä siinä hormissa, sillä tiedon mukaan oli hormin taitoskohdassa. Missä vaakaputki kääntyy ylösnousevaan putkeen ja tämä pöllö siis vissiin on yhä siinä kohtaa lämmityksen tukkeena - sillä pelastuslaitos ei ole tuon tiedon mukaan - saanut lintua ulos.

Ei siis sen pöllömpi juttu. Pöllön koosta ei ollut lisätietoa, että mikä laji on kyseessä - kun niissä on kokoeroja.

Se siitä ja sitten kerron isosta muutoksesta sivustoni tekstiarkistossa. Siis tämä liittyy tekstien väreihin. Ne kun ovat mustaa valkoisella ja joskus olivat valkoista mustalla. Olen ajatellut asiaa kyllä pitkään ja nyt loin sen: Teemanvaihtajan. Eli tekstin saa tummaan tilaan tai sitten kirkkaaksi. Miten vain tahtoo. Tämä tarkoittaa myös sitä, että pääsen sivustoni modernisoimisessa pitemmälle. Kaikki mun suuret tekstit sisältävät jo tuon ominaisuuden.

Luettavuus paranee ajan kanssa. Sekä mä tajusin myös sen työtavan, jolla saan sitten joskus tulevaisuudessa sen Healingdomen jatko-osan muokattua helposti htm-muotoon. Tekstitiedostoksihan mä sen kirjoitan. On olemassa linux pääte toiminto pandoc, jolla voi tehdä tekstitiedostosta htm asiakirjan, jota sitten voi muokata koodieditorissa.

Tähän yhteyteen.. Juuri saamani idea on kirjoitettava. Siis mitä sitten Healingdomen jälkeen? Siis tuossa vaiheessa tulee helpotuksen tunne, kun suuren tekstin saan valmiiksi. ja sitten alkaa kaivata tekstin kirjoittamista. "Ärä Mind üksi" tekstiin voisin kehittää jatkoa kanssa. Se kun perustuu samaan maailmaan (henkilöhahmot) kun mihin oikeastaan on tullut rakennettua kaikki mun suuret tekstit. Löyhää yhdistämistä ja samoja hahmoja. Healingdomen kautta se rakentamani maailma voi olla scifityylistäkin. Mutta tekniikan raja siinä, mitä Healingdomessakin kuvaan: Teknologia on teoreettisesti mahdollista, sitä vasta kokeillaan tai on jo käytössä.

Tai sitten vedän sen tekstin, jossa yhdistyy kalevala, Itämeren pohjassa oleva outo asia ja skandinaavian muinaisuskonnot nykypäivässä. 500 metriä korkeat jumalhahmot tappelevat Pohjanlahdessa..

Se vois olla sitten tuon Healingdomen jälkeinen seuraava teksti! Ei tarttis olla niin pikkutarkkaa maailmanrakentamista.



keskiviikko 11. maaliskuuta 2026

Suurimman tekstin edistymisestä. Mitä ja miksi?


11.03.2026
vaikein kirjoitusrivi.


ja se on voitettu.. siis yritä nyt jotain aihetta keksiä tulevalle ajatusviralle, jonka loppumääritelmää ei nyt vielä edes tajua ymmärtää. Sana tulevat vain sitä mukaa kuin koneen mäntä jauhaa ja tässä hetkessä mä en muuten mitenkään muista, sitä kuinka se liike sitten muutetaan pyöriväksi energiaksi pyöriä varten. Jos auto-analogiaa ajattelin.

Ok.. Palautetaan aivoista se tieto. Kuinka se teen? OK. se Männän liike. Ylös alas ja pyörä pyörii.. kuten polkupyörää polkiessa, ketju pyörii.. Kampiakseli! Jalat kuten männän kiertokanki. Ja sitten vaihteisto määrää kuinka monta kierrosta pyörät pyörivät suhteessa moottorin antamaan tehoon. Taisi olla vielä vauhtipyöräkin joka pitää liikkeen tasaisena. Joku painava kiekko.

Tiedon palautus onnistunut. Eli se oli auto analogia sanojen muodostumiseen. Oikeastaan.. Sitä Healingdomea varten olen oppinut aivotoiminnasta paljon, siinä tekstissä kun se tekniikka on edes teoriassa toimivaa tai sitten vielä kokeellista.

Eli kun suljen silmäni, niin otsalohkoni aikaa tuottamaan ajatusta. Se ajatus siirtyy motoriseen aivokuoreeni, joka ohjaa sormia ja lopun hoitaa pikkuaivot - jotka säätelevät hienomekaniikkaa. Siis miten sormet liikkuvat näppäimistön päällä.

Eli kun suljen silmäni, niin homma toimii suoraan. Jokainen ajattelemani sana tulostuu näytölle, koska näköaivokuori sulkeutuu ja aivot ottavat hetkeksi näköaistin vaatiman aivotehon kirjoittamisen nopeuttamiseen. Mutta aivokuvassa jos olisin ja kirjoittaisin silmät kiinni nopeasti, virheetöntä tekstiä - niin ei näkyisi paljon toimintaa.

OK. Kerron siis siitä tekstistä. Sen edistymisestä.

Nyt on ollut hyvää putkea päällä, uutta raakatekstiä on syntynyt jo kolmekin näytöllistä tuosta vaan. Teksti alkaa kohta olemaan kasattu yhteen.

Tapanani kun on laittaa tekstiin " ----------- " kohtiin, joita pitää vielä hioa tai sitten kappaleet jotenkin saada kiinni toisiinsa. Niitä alkaa olemaan vähemmän.

Myönnetään. Se vähän otti ja paisui koko teksti. Koko hommahan lähti vuonna 2018 siitä, että kun edellisenä vuotena isäni oli kuollut. Rankimmat ajat olivat siis takana. Ja vielä mua tuolloin häiritsi se, että ne 30 vuotta vanhat nuorisopsykiatrisella kokemani asiat vielä vähän kummitteli. Sekä että tahdoin jo päästä niistä irti. Sekä, että kaipasin kirjoittamista. Olihan saanut sen "Ärä Jädä Mind üksi" samana vuonna (2018) valmiiksi.

Aloin kirjoittamaan Healingdome ykköstä. Siinä on enemmän just niitä 30 vuotta sitten tapahtuneita asioita ja vähän muutakin.

Sen tekstin sain valmiiksi vuoden 2024 tammikuussa.

Jäi sellainen tyhjä olo, kun ei ollut suurta tekstiä - mitä työstää. Kirjoittaminen kun on harrastukseni. Sitten saman vuoden joulukuussa annoin tuon jatko-osan idean itselleni syntymäpäivälahjaksi ja se siitä kasvoi ihan vuodessa yli sadanneljänkymmenen sivun mittaiseksi.

Tuossa Healingdome- kokonaisuudessa tulee olemaan oikeastaan kuten kaikki, mistä itse olen kärsinyt / katunut / tuntenut

Ja joidenkin asioiden hyvästijättökin se on. Tietenkin tämä liittyy siihen.. no lue kirjasta tämän vuoden eka yöllinen. Löytyy tältä merkintäsivulta.

Olen sitä työstänyt siis tässä ja työstän tänäänkin. Olen ollut digipaastolla. Tuli kirjoitettua siitä tuossa ja aloin sitten toteuttamaan sitä. Eli ei pakonomaista jokapäiväistä nettipäiväkirjaa - koska se tapa pilaa jotenkin sen laadun.

Mitä tässä odotan? No että toi kotitalon pihan jää sulaa, sitten kun se tapahtuu - voin viimein jättää liukuesteet pois. Odotan sitä paljon. Tuorein Forecan sääennuste 10 päivälle kertoo, että ei ole pakkasasteita koko ennustuskaudella. Eli jää sulaa.

Myös järvestä. Mutta kyllähän tuossa sitä pitkin tuli kävelyä. Enää sitten ei voi, koska aurinko on jo haurastuttanut jääkantta.

Onhan se jotain 40 cm syvää, mutta lumi alkaa sulamaan jään päältä - niin lämpö pääsee jään sisään.

Viime viikonloppuna oli lyhyet yllätys revontuletkin. Sain kuvia niistä. Oli jännä luontohetki. Siis otin ne kuvat järven jään päältä ja jää alkoi pakkasen kiristyessä ääntelemään.

Kevät on kyllä jo koittanut.

Se taitaa olla se lyhin vuodenaika nykyään. Sitten tulee se kesä, jota on kyllä odotettu. Tulevan kesän aikana elämäni täyttää sen 50 vuotta. Synnyin joulukuussa joten elokuussa 1976 sikiövaiheessa ollessani aivotoimintani käynnistyi. Elämäsi synnyinhetki on ollut aina 4 kk ennen syntymääsi.

torstai 5. maaliskuuta 2026

Tippalukon keksijä paljastettu

 

06.03.2026
tyhjyyden pyörästä


Pakko päästä pois ja tää on suljettu astia. Siis CMX - Suljettu astia on soimassa nyt. ja järkeistän ajatukseni aamukahvilla. Juomalla, joka piristää ja siten voin kertoa, että merkinnän käynnistäminen tällä kertaa kirjoittamalla tekstiksi päivämäärän alle - se mitä sattui soittolista CMX tarjoamaan. Olisikohan tässä tarpeeksi tekstiä, jotta ensimmäinen tekstikappale täyttäsi sen kriteerin, jonka mukaan tekstin kiinnostavuusprosentti alkaa jo tippumaan?

Tippumaan kuten pisarat, kun odotat keittimen vieressä - että se olisi jo valmista. Jos ottaa pannun kesken kaiken pois, niin suodattimessa oleva kahvijuoma tippuisi suoraan keittolevylle. Saaden aikaan kiroamista ja siivoamista.

Tätä vissiin tippalukon tuntemattomaksi jäänyt keksiä mietti ja kehitti ominaisuuden - jota tekee myös mun kahvinkeittimestäni hyvän laitteen. Sä voi ottaa kahvia, kunhan keitin on ehtinyt keittää sitä pannuun sopivan määrän, että saa sitä. Juomaa siis. Eli kuka keksi tippalukon?

Olisiko internet jo saanut sen tiedon? Syötetään kysymys nykyinternettiin ja se vastaa "Ensimmäisen automaattisen tippalukon keksijänä pidetään saksalaista Gottlob Widmannia.

Hän esitteli keksinnön osana maailman ensimmäistä sähköistä suodatinkahvinkeitintä, joka tunnettiin nimellä Wigomat. Laite tuotiin markkinoille vuonna 1954."

Mysteeri siis ratkennut. Länsisaksalainen keksijä kehitti kahvinkeittimeen tippalukon. Mysteeri, sillä sitä tietoa ei ole ollut löydettävissä helposti. Kyseinen keksijä kuoli jo vuonna 1982 - joten hän ei siis saanut keksinnöstään nimeä.

Eli maailman ensimmäinen sähköinen suodatinkahvinkeitin jo sisälsi tuon toiminnon. Mekaaninen läppä, tiivisteellä joka menee automaattisesti kiinni kun pannun ottaa alta pois. Vaan miksi kahvinkeittimien historia on ollut tähän saakka salaista tietoa?

Kyllä mä tiedän, kuinka keitetään pannukahvi. Tosin siitä - kun olen sellaisen keittänyt, on jo vuosia aikaa. Mutta pääpiirteissään se meni..

Täytä kahvipannu vedellä. Mittaa pannukahvia pannuun sopiva määrä - joka on huomattavasti suodatinkahvia enemmän. Jos suodatinkahvia on tottunut keittämään, että kolme mitallista kahvia suodattimeen - niin pannukahvia menee 6 mitallista.

Sitten se kiehautetaan ja annetaan sen jälkeen hautua minuutteja. Kahvipavut painuvat pohjalle. Sitten kaadetaan varovaisesti kuppiin valmis kahvi. Kahvipannun muoto auttaa myös siinä, ettei kuppiin tule niitä kahvipapuja. Jos tulee - niin oli liian hätäinen.

Aivoni siis ovat heränneet, kerta tiedonhaku toimi. Jos talvella nuotiolla keittäisi ne kahvit - niin jos käyttää lunta, nii sitä pitää laittaa paljon pannuun. Sillä lumi sitoo vähemmän vettä kuin vesi. Tai se paremminkin sanottuna on joku veden ominaisuuksiin liittyvä tiheysjuttu.

Tässä myös viimein himmensin tämän uuden näyttöni virtakytkimen sinistä valoa. Se kun paistoi suoraan eteenpäin. Eli otin maalarinteippi rullan. Mustasin siitä mustalla tussilla (cd-levy merkintätussi) osan teipistä. Annoin sen vähän aikaa kuivua, sitten leikkasin sen palan irti ja asetin sen virtakytkimen päälle näytössä. Yhä kyllä se valo näkyy, mutta himpeämpänä. mimmentytnä. himemene.. Nyt kyllä joku osaa himmeenee, sillä törmäsin taas miten äidinkieli puree päälle.

Eli valo näkyy, mutta himmennettynä. Olisi se oikea sana.. Ja sitä kytkintä voi myös käyttää. Jos tarvetta.

Mitä muuta sitten olen tehnyt? Eli nyt pääsen siihen osaan tätä tekstiä - joka motivoi alunperin sen kirjoittamiseen. Eli tässä sain suuresti eteenpäin sitä Healingdomea. Siis ison osan tekstiä - jolla mä kudon tarinan jo melko valmiiksi. Suurin pala, joka oli hakusessa (paluumatkan eka osa) - on nyt siis kirjoitettu raakatekstiksi.

Aikaisemmin tällä viikolla sain sitä myös kirjoitettua paljon lisää. Joten tekstin valmistuminen on taas askeleen lähempänä. Se vaan tulee olemaan jo niin suuri, että siinä tulee ongelmaksi sitten se tekninen toteutus - että kuinka ja miten sen julkaisee. Tällä hetkellä sen tiedostokoko txt tiedostona on 547,8 KiB (560?953 tavua) Ja tekstin ensimmäisen osan kanssa sen koko on 937,3 KiB (959?839 tavua)

Healingdome on siis ensimmäinen novellini, jonka tiedostokoko on niin suuri tekstitiedostona, että se kohta ei mahtuisi vanhalle 3½ levykkeelle. 1,3 MT tais olla sellaisen tallennustila.

Kauanko sitten on mennyt aikaa tuon kirjoittamiseen taukojensa kanssa?

Healingdome 1 07.11.2018 - 04.01.2024
Healingdome 2 10.12.2024 - tämä päivä 06.03.2026 (EI SIIS VALMIS)

Eli noin vuodessa tuli kirjoitettua aika paljon. Tutkin asiaa ja tulostuksen esikatselu sanoi, että Healingdome 2 on tällä hetkellä 150 sivua.

Kertoo, että kun annoin itselleni idean jatko-osaan syntymäpäivälahjakseni vuonna 2024, niin kaipasin kirjoittamista. Pitkän tekstin työstämistä. Synttärilahja, joka vieläkin antaa iloa.

Julkaisin kyllä jo yhden uuden kokeellisen tekstin, jonka innoitus tuli jo vuosi sitten. Kun aloin opettelemaan linux järjestelmän käskykoodeja ja sen sellaista. Niin julkaisin sen sivulleni LKS osioon. Sen tyyli on myös css tyylitiedoston käytön testausta. Siis että se simuloi kuten vanhaa kuvaputkinäyttöä. Toimivuus parempi suurella näytöllä, ei puhelimessa. Aika halvatun nörttimäinen teksti, joka oikeastaan onnistui. Tavallinen lähdekoodi on helvetin tylsää luettavaa - mutta tuossa se vaan onnistui. Ote tuosta tekstistä:

"// ZYSTEM RESET: REWINDING TO ZERO-POINT
*** Target_Date: -4,500,000,000 YRS
1. Delete yearz -4,500,000,000 YRS TO 2026… [OK]
2. RE GENERATION OF yearz -4,500,000,000 YRS TO 31002… [OK]

NEW HIZTORY DONE.."

Julkaisin myös toisenkin uuden tekstin. Luettavissa LKS osiossa sivujani. Joiden modermisoinnin taisin tuossa saada valmiiksi. Hyvä. Sekin projekti on suurimmilta osin valmis.

Ja säätilasta.. Eilen ulkolämpömittariin kilahti jo (auringon voimasta, mutta kuitenkin) +14c! Joten kevättä kohden mennään!

Uusi merkintäsivu pitänee siis kohta luoda.

tiistai 3. maaliskuuta 2026

Tilapäivitys

 

03.03.2026
iltahepvksee


Otsikko, teksti päivämäärän alla muka pitäis säädellä sitä, mitä teksti tulee kertomaan. Ei ole mun tyyli. Joten jatketaan aiheeseen, jonka ajatusvirtani antaa. Tänään viimein sain tehtyä valmiiksi erään tekstin, joka on ollut valmistumassa sen vuoden ajan. Se on vähän kuten koodia, kertomus kun löytää darkwebistä koodin, joka alkaa elämään. GODMODE https://www.simopahula.fi/lks/lks.htm tuolta.

Lisänä siinä on mahtava css tyyli, eli se simuloi vielä vanhaa kuvaputkinäyttöä. Ensimmäinen teksti siis, joka ei ole kuten testausta sillä tyylille - vaikka se lukeekin siinä tekstin alussa. Sen kyllä muutan. Mutta uutta LKS:ää pitkästä aikaa.

Ja se tauko niissä on johtunut siitä, että ei oikein ole ollut nopeaa tapaa luoda teksti. Nyt on.

Viime merkinnässä kirjoitin.. Hitto. pitää luntata kun en muista.. Ai niin. digipaastosta, se on siis onnistunut. Vaikka netti tarttis koko ajan uutta sisältöä, niin en sitä sen takia tee. Totta on se, että tällä välillä - kun sivustoni nykyaikaistaminen alkaa olemaan valmis, niin on aikaa tehdä muutakin. Kuten olen keskittynyt jälleen siihen Healingdomen kirjoittamiseen.
Olen saanut sitä eteenpäin aika paljon. Kohta itse juoni ja kertomus on yhteneväiset. Eli hallussa on jo, miten se päättyy. Sitten on palojen yhdistelyä.

Tapana kun kirjoittaa osissa. Olen myös työstänyt lisää sivujen osioiden johdantoja. Kokonaisuus on nyt valmiina ottamaan vastaa uutta tekstiä.

Huomenna tämä nettipäiväkirja täyttää 8700 päivää. Juhlistan sitä, jos tuntuu olevan fiilispohjaa tehdä se.

Eli siinä oli mitä olen tehnyt ja nyt vissiin sitten pitäisi tulevaisuutta varten dokumentoida vaikka tilannehuonetta. Sää on muuttanut tienpinnat liukkaiksi.

Tässä pari päivää sitten tuolla keskustassa huomasin, että erään talon kattoränni oli valuttanut kävelytielle vedet..

(ja samalla tuli mieleen kysymys, että kun se talo on sen ränni ovat vanhat - niin miksi kun katu takavuosina rakennettiin uudelleen - miksi he eivät laittaneet hulevesikaivoa sen rännin alle estämään seuraavaa tilannetta)

Eli ränni valuttanut tielle vedet ja ne olivat jäätyneet kentäksi siihen. Itse varoin, mutta samalla näin kun vastaan rynni ihminen naama kännykässä kiinni reippain askelin. Tiesin mitä tapahtuu.

Hän liukastui ja laite lensi katuun kiinni. Varoitustani ei tämä ihminen olisi kuitenkaan noteerannut, kun keskittyminen siinä puhelimessa kiinni. Ennen en tykännyt liukkaista keleistä, enkä koe niitä mukaviksi vieläkään - mutta jos saa viihdettä siinä samalla, niin se auttaa kestämään niitä. Itselläni on nastat jalassa. Nyt ei ole nopeata kävelysäätä niilläkään. Nautin siis talvesta, kun jaloissa nastat, liukuesteen. Pystyy kävelemään normaalisti.

Sen olen huomannut jaloissani, etteivät ne ole olleet kipeänä niin usein. Kun pitää kävellä jatkuvasti varoen, niin siinä jännittää jalkojaan ja se jännitys tekee lihaksille heikkoa.

Mutta tilannehuoneeseen. Onko ollut lintuja puissa, että ne on pitänyt pelastaa alas? Entä onko luultu tulipaloksi sitä, kun saunasta tulee vesihöyryä ulos?

Ja jälleen listaan kertomatta suurempien, tunnistettavien paikkakuntien nimiä saaden listauksen vaikuttamaan mielivaltaiselta komedialta.

Aloitetaan.

Kotimäen koulussa palohälytys, Lasitehtaan kohdalla toinen kaista suljettu liikenteeltä, samaten Kangosjärvellä on sama tilanne. Pituusleikkuri syttyi tuleen, pelastuslaitos sammutti palon. Teräslevykasa hajotti kuorma-auton polttoainetankin. Ei paloa santavuorentiellä. Onnettomuus ajokaista suljettu liikenteeltä, liikenne ruuhkautuu. Noin 80 neliöinen hirsirakenteinen talo tuhoutuu täysin tulipalossa.

Täh? Siis "tuhoutuu" Onko se lupaus vai uhkaus? Tai tilannearvio? Ei voi tietää.

Mutta sulamisvesi on noussut tielle Kuivassuontiellä. Koppimönkiä paloi Prisman vieressä. Vappupallo pelastettiin jään päältä Hatanpään kartanon puistossa. Tai kyseinen muoviroska aiheutti hälytyksen. Se on siitä, kun vappupallot pitää olla vaikka minkä muotoisia ja vain sen takia, että ne olisivat kuten hauskoja.

Henkilöauto kääntynyt akselinsa ympäri ja päätyi osittain pois tieltä Prisman rampin kohdalla etelään menevällä kaistalla.
Pieni grillikatos syttyi palamaan Santasillantiellä.

Mitä se grillikatos nyt tiellä teki? Eikös sellainen kuten tuki liikennettä..

Ylikuumentunut komponentti aiheutti savua Lukkarinsannan varavesilaitoksessa.

Pakettiauto riistäytyi hallinnasta ja törmäsi Citymarketin lähellä keskikaiteeseen.

Ensitiedote liikenneonnettomuudesta.
Ensitiedote? Onko jollain jotain suunnitelmia aiheuttaa liikenneonnettomuus? Ja vielä kerrotaan tarkka paikkakin - missä kyseinen tapahtumat tulee tapahtumaan? Vai onko se jo tapahtunut? Suomen kieltä voisi käyttää paremminkin. Kuten vaikka..

"Ensimmäinen tiedote liikenneonnettomuudesta"

Tosin tuossakin versiossa tarkemmin ajatelle tulee se, mitä äsken mietin. Joten se pitäisi mennä:

"Tämä on ensimmäinen tiedote juuri tapahtuneesta liikenneonnettomuudesta" Vaikka halvatunkuusessa.

Tuossa ei jää epäselväksi, että onko kyse suunnitelmasta vai ei. Vielä sitä voisi terästää huomion herätys sanalla "HUOMIO. Tämä on ensimmäinen tiedote tiellä 4 sattuneesta liikenneonnettomuudesta välillä Rovaniemi - Nuorgam"

No toi menee sit vähän epämääräiseksi. Mutta olkoon muodossa "ensitiedote"

"Ensitiedote tämän nettipäivämerkinnän päättymisestä. Syy turhan jauhaminen kyllästyttää jo kirjoittajaakin"

Vai kirja täyttää siis 8700 päivää huomenna. Sivustollani www.simopahula.fi lukee

Päivälaskurit.
Ikä päivissä:
Minä / Sivusto / Päiväkirja
17980 / 9051 / 8699

Joten mitä oli 666 päivää sitten? Sivustoni kertoo senkin:

Vastaus: 06.05.2024 (Maanantai)
Aikaero vuosina: n. 1.82 vuotta

Tuolloin olin hiljaa, mutta 07.05.2025 kirjoitin
jälleen ideasta datakattojen palauttamisesta.

Ja koska näemmä en ole vielä arkistoinut kyseistä merkintäsivua, niin pitää laittaa bloggerin puolen linkki. https://simopahula.blogspot.com/2025/05/nettia-pitaa-alkaa-rajoittamaan.html

No jotain hyötyä tästä loppukaneetista. Tietää mitä huomenna tekee: kokeilee uutta systeemiä tehdä nettipäiväkirjan arkistoa. Joutuu varmaan modernisoimaan kirjaa vähän taaksepäin.

Se on huomisen hommaa. Tänään taas kyllä alan työstään sitä Healingdomea eteenpäin.