10.02.2012 -
Ångermanälven
Ångermanälven on joki Ruotsissa. Ja nyt google earthin ja
wikipedian avulla aijon kertoa sen ylittävien siltojen
historiasta. Syy tähän tekoon on se, ettei vielä viihti
käydä kaupassa. Ulkona on pakkasta -28c
Aloitetaan matka. Satelliittikuvan perusteella voin sanoa, että
ennen kuin kyseinen joki yhtyy Itämeren kanssa, niin sen
vesimassa ohittaa kolme suurta saarta.
Tämä ei ole maantiedon oppitunti, joten jätetään ne saaret nimeämättä tässä yhteydessä.
Ensimmäinen silta onkin mahtavan näköinen. Se on Högan Kusten-riippusilta, joka on Ison-Beltin sillan jälkeen toisiksi suurin riippusilta Skandinaviassa. Se on rakennettu vuosien 1993 - 1997 aikana ja sen ylittää eurooppa nelonen. Pikaisen street view-kuvien tutkimisen jälkeen selvisi, että sillan kupeessa on hotelli, jolla on sama nimi kuin sillalla.
Seuraava silta, jota tässä yhteydessä käsitellään - sijaitsee edellämainitusta sillasta 10.24 kilometrin päässä. Sillan nimi on Sändön silta. Sillan historiasta sen verran, kun sitä rakennettiin vuonna 1939 - niin silta pääsi romahtamaan tappaen 18 työtekijää. Turma jäi uutisissa paitsioon sen vuoksi, että toinen maailmansota syttyi seuraavana päivänä. Jatketaan matkaa kertomalla, että jos sielläpäin ajelette - niin suosittelen tuota yhteyttä mielummin kuin sitä riippusiltaa. Näkymät tältä sillalta ovat nimittäin huimat.
Seuraava silta - tavallinen maantiesilta - löytyy 16,17 kilometrin päästä. Wikilayer ei tunne mitään artikkelia tuosta sillasta, joten jätetään se rauhaan. Se on vain tavallinen maantiesilta, jota kuitenkin paikalliset arvostavat. Jatketaan seuraavalle sillalle, joka löytyy 5 kilometrin päästä edellisestä. Se on rautatiesilta joka päättyy tunneliin. Sen alta löytyvän street view kuvien perusteella rata on yksiraiteinen. Mutta katunäkymissä, juuri ennen siltaa, voitte verrata maisemia talvella ja kesällä. Se vuodenaika kun vaihtuu jännästi. Kummassakaan kuvassa ei näy junaa sillalla. Mistäkö voin päätellä sillan raidemäärän sen alta? Se on sähköistetty rata.
Tuota seuraava silta löytyy linnuntietä noin 27 kilometrin päästä. Se on maantiesilta, josta wikilayer ei kerro mitään. Ångermanälvenin joessa näyttää olevan seuraavaksi pato. Padon jälkeen tulee jälleen maantiesilta. Meillä on samaa onnea sen kanssa - ei wikitietoa, mutta katunäkymät paljastavat siltä sillalta olevan kanssa mahtavat maisemat.
Siirrymme seuraavalle sillalle, maantiesilta - muttei tavallinen. Satelliittikuvan perusteella siinä on kaaret. Ja seuraaksi - kun tälläistä matkakertomusta alan kirjoittamaan - niin valitsen kenties Yhdysvallat. Syystä että wikipediassa olisi kaikista silloista jotain. Tuosta sillasta seuraavana tulee pato ja sitten rautatiesilta. Etäisyyttä niihin se 5 kilometriä.
Kerrotaan sitten vaihteluna silloista - että voimalinjat ylittävät joen 2 kilometrin päässä viimeksi mainituista. Ja yllätys, yllätys - 8 kilometrin päässä niistä piuhoista tulee jälleen maantiesilta - ei tietoja. Ja ainoot tiedot seuraavasta maantiesillasta saa katunäkymistä. Tuo silta on 8 kilsan päässä edellisestä.
Miksi hitossa mä aloin tekeen tätä.. no loppuun asti vaan. Minulla siis ei ole mitään pituustietoja Ångermanälven joesta. Mutta siihen siltaan.. Sallittu korkeus on 2.1 metriä, leveys 2.2 metriä ja kantokyky on 1.5 tonnia. Toisen liikennemerkin mukaan tuosta missä edellämainittu tolppa oli - on 600 metriä uimapaikkaan. Jatketaan matkaa..
Tuosta painorajoitteisesta sillasta 2 kilometrin päässä on - yrittäkääs nyt kovasti arvata???
- Maantiesilta. wikilayer edelleen on mykkänä. Yllätysmomenttina kilometrin päässä tuosta sillasta on pato. Jossa kyllä ylitysmahdollisuus - mutta teknisesti se ei ole silta, joten etäisyys seuraavaan otetaan tuosta maantiesillasta. Etäisyyttä tuli noin. 4 kilometriä - maantiesilta. Ei wikitietoa, ei katunäkymää ja satelliittikuva utuinen. Jatketaan matkaa. Käsiteltävä maa on siis Ruotsi ja joki Ångermanälven.
Linnuntietä 6 kilometriä ja löydämme taas padon ja maantiesillan. wikilayer on mykkänä taas - mutta tältä sillalta löytyy katunäkymä. Ei mitenkään mahtavat maisemat tuolla, jatketaan matkaa. 4 kilometriä ja joen ylittää voimalinjat, 8 kilsaa niistä piuhoista näemme kuinka joki vain kapenee ja sitten tulee taas silta. Katunäkymä paljastaa, että joki on täysin kuiva tuossa kohtaa - johtuen.. Kuka arvaa mistä??
No jälleen sieltä tulee pato vastaan. Tässä vaiheessa voimme kysyä, että jos joessa ei ole vettä - niin voidaanko katsoa joen päättyneeksi? Ruotsalaiset ovat katkaisseet tuosta joen, joten luonnontilassa joki jatkuisi ja niin jatkuu myös matkamme. Muuten ennen kuin jatkamme - olemme epähuomiossa jättäneet yhden padon välistä. Eipä mitään, 10 kilometriä linnuntietä ylävirtaan - niin löytyy taas uusi pato joka on ylityspaikka. Siis ei silta - jatkamme matkaa..
Itse joki tekee 90 asteen käännöksen ja seuraava silta löytyy linnuntietä tuosta edellisestä padosta 7 kilometrin päässä. Se on tiedoton maantiesilta, pikakelataan jälleen matkaa..
7 kilometriä linnuntietä, niin tulee uusi pato, siitä 9 kilometriä - ja tulee taas pato vastaan. Ja sitten törmäsimme mielenkiinnon loppumiseen.
Tuossa oli pala ruotsia.