torstai 4. joulukuuta 2014

Sivilisaatiomme loppu häämöttää

 

05.12.2014
Keskipäivällä Sydneyn aikaa

kymmensormijärjestelmä.. näätämö syö mämmiä mämmilässä.

Ok. testi valmis, kymmensormijärjestelmän alustus tehty, jotta sormet voisivat vain syöttää ajatukseni näppäimistön kautta digitaalliseen muotoon. Mitä ne nyt sitten käsittelevisivät?

Tuossa - jos en ole muistanut sitä kertoa - näin youtubesta kiinnostavan dokkarin. Se käsitteli seuraavaa sataa vuotta nyt tänä päivänä syntyvän lapsen silmin. Vuoteen 2100. Yhdysvalloissa on ollut kuivuutta ja ankaria vedensäännöstelymääräyksiä. Nyt siellä tosin on satanut vähän liikaakin. Mutta tuossa dokkarissa povattiin että kun se ensimmäinen miljoonakaupunki jää ilman vettä ja hanoista tulee pelkkää mustaa mönjää. Sitten on ongelmia. Jotka johtavat ajan kanssa levottomuuksiin.

Aivan, vähän maantietoa voisi laittaa kehiin. Eteläisestä Californiasta oli kyse. Jos siellä alkaa elämä olemaan ankaraa - niin se on sitä myös rajan takana Meksikossa. Ilmastopakolaisvirta Yhdysvaltoihin saatetaan ratkaista yksinkertaisesti tulittamalla maahan pyrkijöitä. Syystä - että hyvä että omatkin kansalaiset saavat sen vähän veden ja ruuan mitä tukehtunut vilja-aitta vielä pystyy tuottamaan.

Dokumentissa New Yorkista tulee mahtava ekokaupunki, se saa rakennettua suojavallinsa uusia Sandy myrskyjä vastaan. Mutta tekniikka pettää pahimpaan aikaan, ja suojavallin suurin portti jumiutuu ylös supermyrskyn edellä. Myrskyn, joka saisi Sandyn näyttämään tihkusateelta.

New York tuhoutuu ja yhteiskunta lakkaa olemasta. Sähköt ja internet katkeavat lopullisesti. Vuonna 2097 eikä ole tietoa ovatko muualla asuvat perheenjäsenet vielä hengissä. Globaali maailmantalous on romahtanut ilmastomuutoksen tehtyä nykyisten toimintamallien varaan rakennetut pitkäaikaiset ratkaisut turhiksi.

Laivat eivät enää kulje, lentokoneet eivät enää lennä. Kaikkialla on sotatila eikä ratkaisua ole olemassa.

Sivilisaation loppu.

Siis sen dokumentin mukaan, mutta koko ajanhan noita uutisia on taas tullut - jotka tukevat sen tekijöiden sanaa.

Ranskaan iski tornado, Eteläranska tulvii. uutiset kertovat poikkeuksellisista säätiloista. Uutisoivat muuttuneesta ilmastosta ja nyt olisi aikuisten oikeesti viimeiset hetket tehdä asialle jotain! Mutta valtaväestö vaihtaa kanavaa, sieltä tulee Euroviisut / joku tositv / idols - siis viihdettä joka saa tätä vauhtia aika tylyn lopun.

Kunhan sähkölinjat katkeavat.

Tällä hetkellä on käynnissä suuri ilmastokokus - tällä kertaa Perun Limassa. Googlen pikahaun "sää lima peru" mukaan siellä vietetään kokousta kauniissa säässä. Lämpöä sopivat +22c ja puolipilvistä, vienoa tuulta.

Tässä minä vaihdoin pikkupakosta sen spottivalon polttimon, jota yleensä poltan, hehkulangasta LED polttimoksi. lamppu ei kuumene lainkaan ja kaiketi sen näkee sitten sähkölaskussaan mitä se tekee. Nimittäin näinä pimeinä aikoina valaistukseni perustuu juuri siihen valaisimeen. Antaa sopivan mukavan sävyistä valoa.

Se siis ei ollut ilmastoteko. Vaan että saisi sähkölaskun pienemmäksi. Tosin kenties minun käytöllä se säästö on jotain 1e .

Vielä tuosta Liman säästä. Netistä hajatietoa.. +15c tuntuu siellä kylmältä vuoriston korkean kosteusprosentin vuoksi. Kaiketi sitten toikin lämpötila. Sama se, jätetään ne päättäjät sinne keskustelemaan aiheesta "kuulostaa hyvältä, mutta..."

Sää Jämsä: Jäätävää sumua. Tilanne nyt. Talvi tulossa ja seuraava viikonloppu on elämäni viimeinen - 37 vuotiaana.

mitä muuta? Junalippu meno-paluu Jämsä-Helsinki ostettu uudeksivuodeksi. Jotain riemua elämään tässä on kaivannutkin. Ja eritoten.. Pitkiä junamatkoja. Junamuistosivu - muistoja 10 vuoden takaa. Valitettavasti se juna ei ole tuon kuvan kaltainen, vaan kaksikerroskulkuneuvo.

Syntymäpäiväni siis on lähestymässä 107 200 km/h kun tämä planeetta on siinä kohdassa kiertorataansa, jolloin aurinko on siinä kohdassa kuten se aina on ollut kymmenes päivä joulukuuta minä tahansa vuonna viime vuosituhantena.

Katsaus menneeseen siis tähän, en usko että kirjoittelen tätä ennen tuota päivää. - ja että vuoden parin päästä tämä on valmiiksi tehty. Eli hei vuosi 2016 - sua kuitenkin vituttaa se 40 nii paljo ettet viihti tehdä jotain hiton taulukkoo.

2002 Täytän 26 vuotta. Vastuuope koulussa laittoi spostia kaikille jostain pakollisesta tilaisuudesta. "..kaikki, PAITSI SE YKSI joka on jo yli 25-vuotias.." Mukavaa tietää kuinka paljon kuulun ryhmään..
2004 Mä olen vielä 27vuotta vanha. Tajuan kuitenkin, että se on vain aika syntymästäni.

Hitto.. tuolla ajatusmallilla mä tulen ensi kesänä täyttämään 29 vuotta.. Siis kun olin elävä sikiö.

2006 Ja nyt minä täytin 30 vuotta.

Ikä on vain numeroita, ihmisen keksimää kalhetta itsellensä.

2007 tämä on ensimmäinen virke jonka olen kirjoittanut 31 vuotiaana.
2011 Täytän tänään 35 vuotta.

Ja jotenkin - vaikkei yhtään viihtimystä ole - tuli joku pakko kirjoittaa edes jotain tältä päivältä.

2013 Täytin tuossa noin viikko sitten 37 vuotta.

Olisiko siitä tapahtumasta muka pitänyt jotain kirjoittaa? Jotain tuntoja ylös ja silleen?

Keräsin vain lauseet, joissa minä itse olen kirjoittanut jotain ikävuosista.

hypin tietty vuosien yli, joissa ei sitä ollu mainittu.

Mikä oli tekoni syvä psykologinen seuraus?

Onhan se jollain tavalla nopean tuntuista lukea kirjoittaneensa täyttävänsä 26 vuotta.

Onhan tätä elämää tässä jo eletty jonkun aikaa, muttei vieläkään tunnu siltä - että tämä saisi olla jo tässä.

Vai nuorempi minä on kirjoittanut iän olevan vain ihmisen keksimää kalhetta itselleensä? Kaiketi se niin on. Eipä sitä siinä sen tarkemmin puhki viitsi analysoida.