lauantai 31. elokuuta 2024

Jäätelöautoista irroittelua

 

31.08.2024
Elokuun viimeinen päivä

ulkona viime yönä oli kovaa elosalamointia, siis välkkyviä pilviä. ukkosti, satoi mutta vasta kivan päivän iltana. Nautin ulkona olosta. Tänään..

Jäätelöauton raadollinen kutsu kuuluu ulkoa, siellä se pyydystää taas ihmisiä. Sen renkaiden vanteet ovat isoja piikkejä täynnä, moottorin jäähdytysriliä on suu jossa torahampaat. Tuulilasissa näkyy pari punaista silmää ja kuskina on kai itse pelsepuuppi. Se huudattaa iän ikuista seireenin kutsuaan saadakseen uhreja. Uhrit lähestyvät, pelsepuuppi avaa oven ja antaa jäätelöä ihmisille rahaa vastaan. Se jätstiannos vie uhriltaan sielun ja näin pelsepuuppi on saanut jälleen tehtävänsä suoritetuksi.

Itse jäätelöauto ei tarvitse sitä oliota siis enää, vaan muutautuu terminaattoriksi ja alkaa tehdä pahoja asioita. Mutta kuitenkin auttaa mummoja ylittämään katuja ja kastelee nuutuneita kukkasia ihmisten puutarhoissa.

Mitä ihmettä mun kahvissa oikein oli.. Suora ajatusvirtani oli tällä kertaa kovin outoa proosaa, joka yhdisti kauhua, Satiiria, fantasiaa sekä absurdia kerrontaa. Joka yllättää lukiansa ja saa hänet jatkamaan lukemista toivoen, että kirjoittaja taas jotenkin alkaa kertomaan tarinaa, jossa vaikka otto-automaatit alkaisivat ..

tanssimaan lambadaa kukkaseppele päässään? Jos se terminaattori-jäätelöauto huomaa sen torilla tanssivan ATM-automaatin - rakastuu siihen ja ne menee naimisiin? Hääyönä totellaan näytön kehoitusta "syötä kortti" ja piakkoin on jälkikasvua olemassa.

Pieniä jäätelöautoja, joiden palveluihin kuuluu myös pankkiautomaatit? Erikoinen konsepti se olisi.

Kivaa kyllä vähän irrotella, kenties sillä seurauksella että lukian mieli ohjelmoitui nyt ajattelemaan yhdyntää aina nähdessään tekstin "syötä kortti"

Aikuinen mieli on elämän ohjelmoima. Luku 69 esimerkiksi yhdistyy eräänlaiseen kanssakäymisen muotoon aikuisen mielessä. Jossain välissä elämää sitä mieli sottaantuu. Vaikka vuonna 1988 12 vuotiaana löytää Kaipolan koulun läheisestä metsästä lehtiä, joissa on kuvia niin köyhistä tädeistä - ettei niillä ole varaa ostaa vaatteita päällensä. Apu lehdestä oli tullut kyllä se sana "Jallu" opittua. Missä jallu luuraa?

No Kaipolan koulun lähimetsässä tekemässä jotain, mistä kertominen on hyvän maun vastaista.

Joten palataan ajassa takaisin tähän elokuun viimeiseen päivään vuonna 2024 - jolloin viimeöisen ukkosrintaman jälkien siivous on kesken monella paikkakunnalla. Pelastuslaitos on ollut siis kiireinen.

Vantaalla oli ihmisen pelastamistehtävä. Tänään on suomen luonnonpäivä ja ihmisiä kehoitetaan nukkumaan yö ulkona. Ohikulkija oli varmaan säikkynyt kun parvekkeella oli retkipatja ja soittanut sitten apua klo 05:06, Ironisesti tämä sattui Nuijantiellä. Jotain luultiin tulipaloksi osoitteessa Hämeentie 31 viime yönä klo 02:34 Helsingissä.

Porissa nainen jäi hyllyltä pudonneen jääkaapin ja seinän väliin. Nainen ei loukkaantunut. Ainoa uhri oli se väliovi, jonka pelastuslaitos leikkasi kahtia. Huittisissa salama iski kuuseen ja sai läheisen talon sulakkeet laukeamaan. Aikuinen mieleni muisti tuosta erään fingerpori-vitsin, joka oli kyllä hauska. Eteisestä kuuluu "AAAH" ja kun sitä mennä katsomaan, niin selitys äänelle on - että sulake laukesi.

Ok. syy miksi tämän jutun kerroin - liittyy tekstissä ilmestyneeseen jääkaappiin ja salaman aiheuttamiin sähköhäiriöihin. Kaverilla on ulkojääkaappi, josta oli sisävalo ollut "palaneena" jo vuosia. Sitten salama iski aika lähelle ja sen jälkeen sen jääkaapin valo on toiminut.

Salama korjasi jääkaapin. Syy siihen varmaan on, että jos jääkaapin valon sammumisen syynä oli ollut irronnut liitos - niin salaman sähkö ikäänkuin hitsasi sen yhteyden kuntoon.

Nyt se jäätelöauto on ihan ikkunani alla! Se on tullut pyydystämään minutkin, sen ääni kuului läheltä. Ei kuulu sihinää tai ilmassa ei haise rikki. Ei se kotijäätelön auto nro 321 on jatskiauto.comin kartan mukaan hyökännyt naapuritaloon. Kartalle on piirtynyt sen reitti. Nyt se näyttää olevan palaamassa tukikohtaansa.

Tässä näyttää olevakin kolme pysäkkiä ihan lähellä, siis että sen ulina kyllä kuuluu monesti. Ikinä en ole jäätelöautolla käynyt, enkä tule käymäänkään.

Sen ääni on niin monta kertaa kyllä kirottu haitta - että kohta varmaan skenaario terminaattori-jäätelöauton ja ottoautomaatin jälkikasvusta toteutuu ja jäätelöautoissa on pankkiautomaatit mukana.

Kas. niillä olis jotain minipizzojakin ja kotiuunin tuotteita.

vai pitsa-autoko se jätski auto nykyään myös on..

Vaan aikataulut väännetty sellaisiksi, ettei pahemmin ainakaan tietyillä alueilläa tee myyntiä. Tieto siitä, että sieltä saa myös minipitsoja - voisi saada maaseudulla asikkaita tulemaan, jos auton aikataulu olisi aamupäivän sijaan lauantaisin myöhään iltapäivällä.

torstai 29. elokuuta 2024

Pirun maitoa planeettojen välisessä mangetosträäfissä

 

29.08.2024
Soittovuorossa pirun maitoa

Yhtye CMX, kappale pirun maitoa. "tuo kuppi pirun maitoa.." Ok. mutta miten saan sitä pirun maitoa? Pitääkö paholaista kuten lypsää? Ja olisiko se sitten paholaiselle kuten taivaallinen kokemus? Eli parodoksi. Ajatukseni ovat tänä aamuna seonneet kasaksi mauttomuuksia ja mielikuvia jotka toisaalta ovat omiaan tulemaan lukiani uniin seuraavana yönä. Varsinkin kun ajatellaan pirua ihmismäisenä hirviö-olentona. JOTEN jätetään mielikuvat sikseen. Ajatuksia jaettu taas. Vaihdetaan aihepiiriä.

Tänään on kesän viimeinen viikko, lämpöä hellerajan pinnassa. Sama kuulemma kenties jatkuu syyskuussakin. Helteinen syyskuu, elosalamat loistavat taivaalla ja revontulet loistavat.

Ne vaan eivät niinsanotusti "loista" väreissä, vaan näkyvät harmaina raitoita taivaalla. Tuolloin aikavaloitus kameralla niistä saa hyviä kuvia. Tämän hetkiset tiedot (29.09.2024 09:29:58) asiaan liittyen: KP indeksi 1, Aurinkotuulen nopeus 307 km/s, planeettojen välisen magneettikentän Bt: 15.92 nT

Eli planeettojen välinen magneettikenttä tarkoittaa sitä, kuinka suoraan aurinkotuuli pääsee etenemään avaruudessa. Suunta pohjoinen siis vissiin tarkoittanee sitä, kun maapallon magneettikenttä taipuu aurinkotuulessa. Ajattele palloa tuulitunnelissa. Melkein sama asia. Entä sitten suunta pohjoinen? Ajattele kuten että, maapallon mangeettikenttä on kuten avattu sateenvarjo maan ja auringon välissä. Aurinkotuuli osuu varjoon sen yläosaan. joten kuten pohjoinen, ilmansuuntakuvio. Ja siten aurinkotuulen hiukkaset pääsevät maapallon napaseudulle. se "sateenvarjo" muodostaa siis pyörteitä, kuten se avattaisiin tuulitunnelissa. Osa tuulesta kääntyy varjon sisäpuolelle.

Tämä vissiin on kyllin selkeä selitys, joka ei mene niin teknisiin asioihin - että aurinkotuulen hiukkaset ovat kuten pieniä mangeetteja ja siten ne ohjaantuvat maan mangeettikentässä pohjoiseen - jos suunta on pohjoinen. Onhan etelässäkin revontulia, sinne osuvat hiukkaset, jotka ohjaantuvat miinuskenttään. joten voi unohtaa sen sateenvarjovertauksen. Käytin sitä vain havannollistamiseen. Toinen havainnollistamis keino olisi se, että kun heittäisi pallon pyörteiseen jokeen. Pallo menee veden mukana minne vesi menee.

Elosalamat? Siis se on pimeällä taivaalla näkyvää välkyntää. itse ukkonen voi olla 200 kilometrin päässä, salaman valo heijastuu ilmakehästä pitkälle. Ei sitä varten tarvitse paniikissa soittaa hätänumeroon ja säikkyä täysin luonnollista asiaa. Tästäkin oli jollain uutissivustolla asiaa. Ihmiset olivat olleet melkein paniikissa kun näkivät elosalamoita.

Tahdon olla hyvä tiedonlähde, joten kerron tämänkin. Joku kuitenkin etsii sitä. Kun pimeän jälkeen taivaalle ilmestyy kirkas kohde - niin se on aurinko. Päivä on vuorokauden se aika, jolloin on valoisaa taivaalla. Tämä ei tietenkään päde lapin kaamosalueille. Tosin tuolla silloinkin kirkkaina päivinä näkyy valoa taivaanrannassa. Kun se kirkas kohde, siis aurinko, katoaa taivaanrannan taakse - niin sitä kutsutaan yöksi. Aurinko, siis se kirkas kohde - kyllä tulee nousemaan uudelleen seuraavana päivänä.

Jätän teidän jännittämään sitä, että mikä ihme on se toinen suuri valo taivaalla - joka välillä pienenee sirpin muotoon.

Kenties kaikki tietävät, mitkä ovat aurinko ja kuu. Mutta vissiin kun luonnosta vieraantuminen on trendi-ilmiö, niin kannattaa varmaan sanoa mitä ne valoilmiöt taivaalla oikein ovat.

Helteinen syyskuu? Tuorein 15 vuorokauden ennuste näyttää maksimilämpötilojen olevan Jämsän korkeudelle yli +25c Euroopassa vielä +30c lämpötiloja ja Espanjassa +40c menee rikki. Taifuuni osui Japaniin, sadat tuhannet kuolleet kalat peittävät Kreikan itärannikkoa. Paikalliset asukkaat yrittävät kerätä kalat pois, ennenkun niiden mätämisen löyhkä laajenee. Kalakuolema johtui poikkeuksellisesti tulvista. Lapissa kulunut kesä oli ennätyskuuma. Tämä on lisännyt siellä maastopaloja, jotka pitkien etäisyyksien vuoksi - pääsevät riehumaan vapaasti. tämä tietenkin on luonnolle huono asia. jäkälät palaa pois niin poroilla ei ole ruokaa talvella. Australiassa mitattiin poikkeuksellisen korkeita talvilämpötiloja.

Talvi? koulussa on opittu, että kun meillä pohjoisella pallonpuoliskolla on kesä, niin eteläisellä pallonpuoliskolla on talvi.

Mikä oli sitten korkein talvi-lämpö heillä? - Vaatimattomat +41,6c

Kanadan metsäpalojen savu värjää Suomen taivaan punaiseksi. Sakean sumun vuoksi, osa lennoista oli myöhässä Helsinki-Vantaalla.

Australiassa siis kuumaa talvella. Entä tuleva Suomen talvi? LA Nina - sääilmiö voimistuu loppuvuodesta, eli tekee paluun. Tämä tarkoittaa hyytäviä olosuhteita Suomeen. Viime talvenakin oli kylmää. Taisi olla yksi kokonainen viikko, kun pakkanen pysyi siinä

-28c .. -39c lämpötiloissa. Ei siis laskenut sen alle. Eli kesällä kun sanotaan lämpötilan laskemisesta, niin se tarkoittaa kylmempää. Talvella kun sanotaan lämpötilan laskemisesta, se tarkoittaa lämpimämpää. Myös paikalliset havainnot voivat olla suurempia, mitä ennusteissa on.

Kuten tuolla mökillä. Se on maastollisen "kupin" pohjalla, joten jos ennuste väittää minimiksi -15c , niin todellinen minimi voi olla -27c

Lopuksi vertailutaulukko Hallin lentoaseman virallisen sääaseman havaitsemista korkeimmista / kylmemmistä lämpötiloista 1.tammikuuta, niin kauaksi kun havaintohistoriaa löytyi lähteestä: Foreca, paikkakunnan havaintohistoria

2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010













-18,3c

-26,3c

-27,0c

-36,0c

-8,6c

-23,0c

+0,1c

-3,5c

0,0c

-2,8c

+1,1c

-1,3c

+0,3c

-2,0c

-4,8c

-9,3c

-13,8c

-21,2c















2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024
-6,1c

-10,6c

-5,0c

-10,5c

+3,0c

0,0c

+3,3c

+1,8c

+3,0c

+0,6c

-4,5c

-12,0c

+1,9c

-4,5c

-0,5c

-1,5c

+0,4c

-1,0c

+3,6c

-4,0c

-0,2c

-1,0c

-4,6c

-8,7c

+3,3c

-5,2c

-20,1c

-26,8c

 (pahoittelen taulukon outoa asemointia, bloggerin editorissa en oo taulukoita käsitellyt. sainhan sen kahdelle riville sentää)

Tämän vuoden aloitus oli siis kylmin aikoihin. Vaan tuossa näkyy, että vielä kylmempää oli 20 vuotta sitten.

Oli kyllä hitomoinen homma tehdä toi taulu...

Omat muistot? Vuonna 2003 mökillä oli kyllä -42c pakkasta. Silloin siellä vaan käytiin, lämmiteltiin sisällä jossa oli vain -10c pakkasta. Säähistoria jos kiinnostaa, niin kannattaa asentaa Säähistoria Suomi - sovellus.

tiistai 27. elokuuta 2024

3G verkot suljetaan, prkl! (part 3)

 

27.08.2024
operaattorijohdonnaisia ongelmia tulossa paremman palvelun nimessä.

3gee verkot tapetaan pois kiihtyvällä vauhdilla. 

Nyt tuli tiedoite, että kotiseutukin saa osuman, joka aiheuttaa lisäkustannuksia ihmisille. 

Tuli jo tiedote:

 

" 3G-verkko suljetaan alueeltasi

Hei,

teknologia kehittyy jatkuvasti, siksi onkin aika luopua vanhasta ja antaa tilaa uudelle.

Olemme sulkemassa 3G-verkon seuraavilta paikkakunnilta suunnitelmien mukaisesti 2.9.2024: Alavus, Hartola, Joutsa, Juupajoki, Jyväskylä, Jämsä, Keuruu, Kuhmoinen, Laukaa, Luhanka, Multia, Muurame, Mänttä-Vilppula, Pertunmaa, Petäjävesi, Ruovesi, Sysmä, Toivakka, Virrat, Ähtäri, Alajärvi, Brändö, Eckerö, Finström, Föglö, Geta, Hammarland, Jomala, Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kumlinge, Kuortane, Kyyjärvi, Kökar, Lapua, Lemland, Lumparland, Maarianhamina, Saarijärvi, Saltvik, Soini, Sottunga, Sund, Uurainen, Vårdö ja Äänekoski.


3G:n siirtyessä historiaan, taajuuksia ja investointeja vapautuu 5G:lle sekä muille uusille tekniikoille. Olemme uudistaneet 4G-yhteyksiä alueellasi ja rakennamme jatkuvasti myös 5G-verkkoamme.
Kiitos, että olet valinnut Telian!"

Turvaranneke vanhuksella ei enää siis hälytä apua mainituilla paikkakunnilla, ellei tuolle kenties muistisairaalle ihmiselle anneta uutta laitetta, joka on erinäköinen kun vanha. Bussien nettiyhteydet, varsinkin kun linja-auto on vanhempaa kalustoa. Tästä olen ennenkin maininnut,

(linkki vie bloggerin blogiin, en ole vielä jaksanut linkittää kotisivujen nettipäiväkirjaa kuntoon viimeisten parin merkintäsivun osalta)

bussin kojelaudassa palaa varoitusvalo, jonka mukaan auto on tulessa - mutta on liian kallista korjata. Joten miten siinä sitten kuljetusliike investoisi uusiin reitittimiin? Kenties se tehdään, sillä maksuliikenne vaatii bussiin nettiyhteyttä. Ne toteutetaan siis 3G yhteydellä.

- NO VOIHAN NE MAKSAA MATKAN KÄTEISELLÄ!

Tuota.. joo, se on mahdollista. Mutta myös jotkut pankkiautomaatit käyttävät 3G verkkoja, koska se oli aikoinaan helpoin tapa antaa pikkupaikkakunnalle pankkiautomaatti. Ei tarvinnut rakentaa kiinteää nettiliittymää sitä ruokarahoja ihmisille syytävää laitetta varten. Ruoka? Se saattaa pienien paikkakuntien kaupoissa kallistua, sillä kauppiaan on investoiva uusiin laitteisiin. Maksuliikenne menee kaupoissa tietoverkossa. Jälleen.. Siellä saattaa olla vain 3G reititin maksu- ja ruokatilausliikennettä varten.

Ilman toimivaa nettiyhteyttä - kauppaan ei voi toimittaa ruokaa. Tai se ainakin vaikeutuu lisämaksulliseksi toiminnaksi. Jää naudanjauheliha saamatta.

Tosin kun 3G verkko lakkautettiin, niin karanneen naudan jäljitin ei toimi. Eipä toimi myöskään lypsykone tai muu halpa tekniikka, joka käyttää langatonta tiedonsiirtoa pitkiä matkoja. Maatalousyrittäjä on muutenkin aika liemessä kaikkien maksujen kanssa - niin siinä pitäisi sitten vielä hommata uudet uusia verkkoja tukevat laitteet?

Suomen ruokahuolto alkaa nakertumaan ja kohta maito tulee Puolasta, Leipä Saksasta ja liha Ranskasta. Merikuljetuksin itämerta pitkin. itämeren geopolittinen tilahan on nykyään aika hataralla pohjalla.

Joten lehmät ovat karussa, muistisairas kaatuu maahan ja kuolee, kun ei osaa käyttää uutta turvarannekettaan ja bussikuski vaatii käteistä, että matkan voi maksaa. Mutta paikkakunnan pankkiautomaatti lakkasi toimimasta, kun Telia tahtoi antaa parempaa palvelua.

Voihan sitä sitten omalla autollaan ajaa lähikaupunkiin, mutta jos matkalla sattuu kolari - niin eipä se auton Ecall hätäpuhelujärjestelmäkään enää toimi. Sekin käytti 3G verkkoja.

Senkin kolaripaikan ohittaa se ruokarekka, jonka järjetelmät ovat lakanneet toimimasta. Aivan, logistiikassakin käytetään laajasti 3G verkkoja. Kuten takseissakin. Kuten rakennusteollisuudessakin, kuten hätäpuheluissakin. kuten valmiiksi köyhät ihmiset nyt hankkisivat uutta teknologiaa, kerta on pakko. Jäävät paitsioon.

Radiotaajuuksilla on jo ruuhkaa. Seuraavaksi he tappavat varmaan FM radion lisäten eletroniikkajätettä. Miljoonat toimivat laitteet tehdään toimimattomiksi. Samalla itketään, että kehityksen pitäisi olla kestävää ja ympäristölle ystävällistä.

firmojen krokotiilinkyyneleet nyt tiedetään.. Microsoft ja windows11. esimerkkinä.

Ratkaisu ongelmaa? Valtion pitäisi tukea uusien laitteiden hankintaa, mutta se nakertaa taloutta. Taloutta, joka voisi paremmin - jos annettaisiin jo kaiken maailman kehityksen jo olla. Ettei tartte koko ajan hommata uusia laitteita miljoonittain samalla lähettää täysin toimivaa teknologiaa kaatopaikoille.

No kyllähän nyt Afrikkaan mahtuu vanhoja laitteita. Onhan se suuri manner. Poissa silmistä ja sitä rataa. Köyhiä maita kyllä riittää, jotka ilomielin ottavat ne vastaan kun saavat samalla rahaa. Rahaa, joka menee heikäläisten päättäjien taskuun ja jättävät tavallisen kansan keskelle kurjuutta.

Kurjuus synnyttää vihaa ja viha sytyttää uusia sotia.

Joten miksi ei vaan voi käyttää vanhaa tekniikkaa? Kuten tämä kaikki oli jo hyvissä kuosissa vuoden 2015 teknisellä tasolla. Oli jo netti-tv, some, youtubea pysty katsomaan. Sekä puhelimet olivat järkevän pieniä. Että pystyi käyttämään älypuhelinta, jonka mittasuhteet eivät olleet hehtaareissa mitatut. Oli jonkun verran analogista tekniikkaa turvaamassa digitekniikan puutteita ja häiriötilanteita. Eli oli muutama lisäkortti pitämässä korttitaloa pystyssä.

Muttei se kuitenkaan kelvannut. ihmisten on pakko varmaan nykyään katsoa nettivideota samalla kun kävelevät rotkoon.

torstai 22. elokuuta 2024

Mitä uutta?

 

22.08.2024
Parannuksien jälkeen.

Tai minkä ihmeen "parannuksien" mä vain vein vanhoja merkintöä nettipäiväkirjasta bloggeriin. Eli olen tehnyt blogin nettipäiväkirja 2.0! kanssa töitä. Siis olen pitänyt nettipäiväkirjaa sen 22 vuotta - ja siihen aikaan on mahtunut esimerkiksi monta trageriaa. Joten uutena tekstitunnisteena on "tragediat"

Tahdon myös tehdä blogista paremman, joten tunnisteta "masennus" ja "nykyisyys" lisäilin. Nettipäiväkirjani eräänlainen kulta-aika oli vuodet 2006 - 2008 joita olen siis tässä merkintöjä bloggerin puolelle tuonut.

Masennuksesta on hyvä puhua ja olen sanonut tässä kirjassani tahtovani, että esim. tekstiarkistoni tekstit auttavat käsittelemään tunteita joita on. Tiedän.. sanoa "tunteita" parempi olisi kai sanoa fiiliksiä, vitutuksia ja puhua suoraan. Olematta harrastelija psykologi. Totta että elämäni aikana olen monesta masennuskaudesta selvinnyt, joten kaiketi siis osaan jollain tasolla kirjoittaa tekstejä - joiden lukeminen auttaa.

Samalla mä keräsin tunnisteen "surutyö" alle tekstejä, joissa käsittelin isäni kuolemaa vuonna 2017. Siitä pääsee kyllä yli, unohtaa ei vaan saa. Myöskään itseään ei saa unohtaa, elämän on jatkuttava joskus. Se on rankka paikka vanhemman menetys.

Entäs sitten tunniste "nykyisyys"? Nyt sen tunnisteen alla on myös 20 vuotta vanhoja merkintöjä - joten siitä vissiin saa ajankuvaakin siitä ajasta. Myös pari vuotta sitten koettu pandemia (tunniste "pandemia") - siihen keräsin lisää merkintöjä.

Nettipäiväkirjani on tänä vuonna 22 vuotta vanha. Paljon on siis asioita kirjoitettu siinä ajassa, muttei tekstitunnisteita ole koskaan miettynyt. Kenties kun minulla oli se livejuornal-blogi, niin siihen aloin tekemään ensimmäisen kerran tagiselausta tekstitulvaan.

Eli bloggerin blogini kehittyy. sivuston simopahula.fi nettipäiväkirja on ja pysyy kuitenkin ykkösenä, jonne kirjoitan.

tiistai 20. elokuuta 2024

Mistä tuli se vanha hyvä aika?

 

20.08.2024
Mistä tuli se vanha hyvä aika?

Eli miksi nykyteknologia on huonoa ja ennen kaikki oli paremmin? En välitä siitä, että idea tämänkertaiseen merkintään tuli itse nykyteknologian ehdottamasta merkintäotsikosta. Googlen Gemini on todella hyvä ehdottamaan otsikkoja teksteille. Joten se on nykyteknologiaa - joka toimii ja sitä vastaanko tässä olen?

En ole, olen vain sitä vastaan miten sitä käytetään. Eli kosketusnäyttö. On äärimmäisen huono valinta laitteiden ohjaukseen. Syistä, että ihmisen sormenpäät muuttuvat iän myötä. ja toisinaan - kuten itselläni - juuri se sormi, jolla ohjaan kosketusnäyttöä niin sen sormenpää toisinaan loppukesästä luo uuden nahan. En tiedä, miksi kehoni niin tekee. Se vain tekee niin. Jos yritän käyttää laitteen toimintoa, jossa pitää pyyhkästä oikealta vasemmalle, niin näyttö luulee että pyyhin ylhäältä alas. Tai päinvastoin. Joissain sovelluksissa - kuten gmailissa, pyyhkäisyeleellä sivulle poistetaan tai arkistoidaan sähköposteja.

Eli tässä on vahingossa poistanut maksamattomia laskuja arkistoimalla ne vahingossa. Mikä onglema oli siinä, että ne laskut ja kirjeet tulivat asunnon ulko-oven postilaatikosta sisään paperisina?

Kenties tämä tulevaisuus on pelkkää ilmastotekoa. sähköinen tapa hoitaa asioita ei tuhoa luonnonvaroja. Miksi sitten luonnonvarat ovat vaarassa? koska terveydenhuolto on kehittynyt siten, että ihmiset voivat vain lisääntyä ilman keskoskuolemia tai kulkutauteja - jotka luonnolliseti pitivät ihmiskunnan kantaa planeetan kantokyvylle sopivissa määrissä.

Tämähän on se epämiellyttävä totuus. Länsimainen vapaampi elämäntapa kiinnostaa muuallakin. Taidan muotoilla ajatustani toisin, sillä tuntui että etsisin palavan sytyttimen kanssa kaasuvuotoa. Tarkoitan siis sitä, että globaalisti terveydenhoito on parantuntu. Kenenkään ei tahdota kuolevan pois. Ja tässä vaiheessa pääsen ajatuksessani takaisin pääraiteelle. Eli unohdan eri elintavat ja keskityn tosiaan teknoglian kehitykseen.

Löydänköhän mä enää takaisin tästä kaivamastani kuopasta..

Eli ajatukseni alkoi siitä, että palveluita sähköistetään että ne olisivat kestävällä kehityksellä. Että luontoa säästyisi tulevaisuudelle ja ilmastonmuutosta voisi hidastaa. Pysäyttäähän sitä ei enää voi. Samalla kaikki tahtoo parempaa elämää, työuraa ja hyvää tulevaisuutta.

Tulevaisuuden toteutumiselle me tarvitsisimme lapsia. Kuka ne tekee? Naiset.

Mä näemmä todellakin etsin sitä kaasuvuotoa palavalla sytyttimellä, kohta vissiin räjähtää. Sen verran tulenarkoihin asioita aloin hapuilemaan. Eikä tämä enää vissiin kerro teknogiasta, vaan nykymaailmasta johon liittyy maahanmuutto, kulttuurierot ja se - että osa naisista ei tahdo lapsia.

Se on hyvä niin, jos tahtoo työuran - niin mielestäni saa tehdä sellaisen. Onneksi on myös naisia, jotka haluaa lapsia. Maahanmuutolla on positiivisia vaikutuksia Suomen työmarkkinoille. On hienoa, että nykyteknogia pelastaa miljoonia ihmishenkiä. On mahtavaa, että ilmastonmuutoksen vastainen työ otetaan tosissaan.

Luonnonvarat loppuvat, valtamerillä kelluu jo pienien mantereiden kokoisia muovilauttoja jotka tappavat eläimiä. Kasvava ihmiskunta tarvitsee ruokaa ja nälkäiset ihmiset ovat agressiivisia. Ilmastonmuutos korventaa ennen elinkelpoiset alueet elikelvottomiksi.

Avaruusteknologiaan pitää panostaa, marsista on löytynyt nestemäistä vettä. Kuusta löytyi ihmisille tukikohdaksi sopia luola. Kiinalainen luotain kävi kuun pimeällä puolella, Kansainvälinen avaruusasema ISS tullaan sen käyttöajan loputtua pudottamaan valtamereen - pisteeseen, josta on lähimmäille mantereelle tai saarelle tuhansia kilometrejä.

Asteroidi Apophis on tällä hetkellä auringon toisella puolella, mutta maan kiertoradan tuntumassa. Lucy niminen asteroidi on ohittamassa maapalloa lähiviikkojen aikana. Mutta palataan avaruuskivi Apophikselle. Sen on ennustettu törmäävän maapalloon vuonna 2039, mutta ennuste tarkentuu vuonna 2029 jos sen asteroidin rata muuttuu kun tuolloin se ohittaa maan. Todennäköisyys tuolle on 1/5000 ei 0,02% Voit tutustua siihen ja sen kavereihin 3D grafiikalla osoitteessa https://eyes.nasa.gov/apps/asteroids/#/home

Sivusto on tuotettu hienosti, asteroidi 19P/Borrelly näyttää maapähkinältä ja sitä voi tutkia mistä tahansa kulmasta.

Aivan. Mä siis päädyin ennustamaan maailmanloppua kun etsin kysymykseen vastausta, että mihin katosi se hyvä vanha aika. Ehkä se katosi siinä, kun analoginen helppo teknologia vaihtui digitaalliseen teknologiaan joka sitten vaihtui älyteknologiaan.


maanantai 19. elokuuta 2024

Testi: Olenko masentunut?

 

19.08.2024
Elämän tapahtumista

Olen ajatellut kirjoittaa masennuksesta jo pitkään. Miksen olen tehnyt niin? Asiaa haittaa varmaan se, etten ole tällä hetkellä masentunut. Tai se tunne on hautautuneena mielen pohjamutiin, joka lähtee kai nousemaan pintaan tämän tekstin syntyessä. Ei kannata vissiin yrittä rakentaa kielikuvia, jos ei ole niin virittynyt niitä tekemään.

Aloitetaan. Olen ajatellut koostaa tästä nettipäiväkirjastani kaikki "yölliset" ja muut merkinnät, joissa sivuan masennusta. Laittaa ne ajatukset kuten järjestykseen. Elämän aikajanalle. Hyvä ajatus! siis aikajanalle ikävuoden kanssa, läpisyynätä elämä. Aloitetaan

0-10 vuotta. Vauva-iässä sairastin aivokalvon tulehduksen, joka loi pohjan elämälleni. Lapsuus tietenkin oli kivaa aikaa, vaikeudet aloivat koulun myötä. Ensimmäisen luokan kertasin kaksi kertaa.

Se tarkoitti aina, että olin muita vähän vanhempi. Oppimisvaikeudet ja koulukiusaaminen saivat sanavarastooni 10 vuotiaana sanan "itsemurha"

10-20 vuotta.

En mä koko nuoruusaikaa sanoisi huonoksi, kyllä mulla kavereita oli. Oppimisvaikeudet ja alkanut masennus saivat riitoja aikaan isän kanssa. Masennus syveni ja 16 vuotiaana jouduin nuorisopsykiatriselle avo-asuntola-osastolle Jyväskylään. 3 vuotta sitä, se aika oli aika tummaa. Osia siitä viimein kirjoitin ylös vasta viime vuonna kun tapahtumista oli jo melkein 30 vuotta. Uusin tekstini Healingdome sisältää ne kertomukset ja se teksti löytyy sivultani www.simopahula.fi

Mainitsen sen tässä, koska tähän nopeaan pikakertaukseen ei siitä ajasta enempää mahdu.

Tuon jälkeen tahdoin irtioton keskisuomesta ja hain Järvenpäähän opiskelemaan erityisoppilaitokseen. Tuolloin vielä oli oppimisvaikeuksia, jotka aiheutuivat siitä vauva-iässä sairastetusta aivokalvontulehduksesta. Eka rakastuminen ja siitä johtuvat masennuksen eri vaiheet. Oppimisvaikeudet ja sosiaallisen elämän tuolloiset vaikeudet aiheuttivat masennusta. Kuljetin vielä painolastia, joka kerääntyi nuorisopsykiatrisen kokemuksistani.

20-30 vuotta. 

Ensin työttömyyttä, sitten eka kaupan alan työharjoittelu. Masennus alkoi katoamaan taka-alalle koska mä tajusin pärjääväni sosiaallisessa työssä. Aloitin kotisivut joille mä aloin purkamaan sitä painolastia. Hyvin tummia tekstejä. Sisältä olin vielä siis masentunut, vaikka muuten ei siltä tuntunut. Palasin Järvenpäähän opiskelemaan merkonomiksi. Tämän nettipäiväkirjan aloitin tuohon aikaan. Masennus oli taka-alalla ja olin yksinäinen. Vielä haittasi oppimisvaikeudet ja vauvaiässä sairastettu sairaus. Aivoni eivät vielä olleet kunnossa. Joka lisäsi masennusta.

30-40 vuotta. 

Työura S-marketissa antoi paljon. Uusia ystäviä, sosiaallista elämää ja se auttoi lopullisesti parantumaan vauvaiän haitasta. Isyystunteiden herääminen, rakkaudessa pettyminen. Masennuksen paluu töiden loputtua. Mutta itsemurha-ajatuksia ei ollut.

40-48 vuotta eli nyt. 

Isä kuoli 7 vuotta sitten, meillä oli loppuaikoina hyvät välit. Puhuimme asiat selviksi. Vissiin vieläkin siitä on surua jäljellä, kyynel pääsee tulemaan kun kirjoitin tämän ylös. Masennus nyt?

Isyystunteet alkavat kai katoamaan, ei ole ollut sortumisia aikoihin. Nivelrikko käsissä alkaa pikkuhiljaa vaikeuttamaan näppäimistöllä kirjoittamista. Tulee kirjoitusvirheitä, niiden huomaaminen vanhoissa merkinnöissä tai teksteissä aina masentaa. Entä jos joskus ei pysty enää kirjoittamaan? Tai kävelemään. Mullahan on myös ollut rustonpehmentymää jo 20 vuotta. Vanhuuden pelot tietty masentaa. Isäksi en päässyt aikanaan, olisihan se kiva jos ..

ok. kai sormet on oikein näppäimistöllä. sillä näiden kyynelten läpi en näe nyt näyttöä. pahus, kyllä mulla on vielä nää tunteet olemassa.

Tavallaanhan se on kai rikkaus tuntea näin hiton valtavasti kaikki. Mutta eipä ole ollut tylsää elämää.

Mitä mä sitten voisin kertoa avuksi muille?

Et ole yksin, on meitä paljon jotka tuntevat samoin. Kyllä itsekin joskus tahdoin täältä vain pois. Tänä vuonna 2024 tuli täyteen 30 vuotta siitä - kun itse yritin poistumista. Ajattelin nuorena, että tää kaikki päättyy ennen kun täytän 18 vuotta. No nyt tänä vuonna tulee 48 vuotta täyteen.

Sä kyllä pärjäät kun mäkin pärjäsin. Se ei helppoa ollut, kerroinhan mä tässä - että vasta viime vuonna mä sain kirjoitettua valtaosan kokemuksistani ulos. Vaikkakin unikuvauksiksi uusimpaan tekstiini.

Nuoruudessa koetun masennuksen jälkioireet? Mikä harmittaa? Eniten se, etten mä muista paljonkaan mitä ikävuosina 10 - 15 tapahtui. En muista ihmisiä, jotka olivat tuolloin kavereita. Koulukavereita on tullut aina silloin tällöin mua moikaamaan, mutten mä muista heitä. Siinä saatan vaikuttaa etäiseltä ja se vähän masentaa.

Myös se, että olenko mä muistanut jo kaiken? Vai tapahtuiko jotain niin traumaattista, että olen sulkenut muiston - joka vain odottaa avautumistaan.

Olenko mä siis masentuntu nyt? Musiikkina yhtyeen Totalselfhatred kappale Totalselfhatred. Totaallinen itseviha? Ja näemmä taas jälleen kerran tuli kirjoitusvirhe, ironisesti sanassa "masentunut" edellisessä lauseessa. Kyllähän se pahalta tuntuu. aina noita korjata - varsinkin kun tykkää kirjoittamisesta.

Mutta mä jatkan. Jos on joskus sairastunut masennukseen, niin se pysyy aina mukana. On vain helpompia kausia, jotka toivon kestävän niin kauan kun vain voi. Masennus on yleinen vaiva ja ymmärrän sen, että asia on kuten TABU. Siitä ei saa puhua. Miksi on näin? Ovatko ihmiset tuomittuja tässä hyvinvointivaltiossa voimaan pahoin?

Mä en kertonut aikoihin nuorisopsykiatrisella olo ajastani koska siihen liittyi suuri häpeäleima. Ja pelko siitä, että minuun alettaisiin suhtautumaan toisin. Kiusatuksi tulemisen pelko oli myös läsnä - aikuisenakin. Nyt mä en enää jaksa asiasta välittää. Ikävuosi 50 lähestyy, niin jos elämän tarkoitus on tässä vaiheessa elämää, kertoa omasta elämästään ja siten ehkä tarjota tukea muille?

Kerronko mä sitten tässä liian avoimesti asioita ja siten rikon sovittuja sääntöjä - joiden mukaan suomalaiset eivät puhu? Kyllä me puhutaan ja arvostan muitakin - jotka ovat kyllin rohkeita kertomaan että elämä ei tunnu hyvältä.

Tai ole tuntunut. Itse päätän tämän merkinnän ajatukseen, että kyllä teki itselleni tämän kirjoittaminen hyvää.

Lopuksi kerron, että pari päivää sitten oli se hetki - kun kaihileikkauksen jälkeen näin revontulet. harmaita ne oivat paljaalle silmälle - mutta terävempiä ja saatoin nähdä kyllä häivähdyksen vihreää ja punaista. Eli taannoinen silmäleikkaus on parantanut myös elämäni laatua. Ei tässä tunnu masentuneelta. vaikka kesä onkin kohta lopussa.

torstai 15. elokuuta 2024

Matkakertomus! Ja elämän oppeja

 

15.08.2024
Matkustusaikaa vielä 41 minuuttia

Matkakertomusta pukkaa! Eli vyöhyke ABC, vuorokausilippu 924621001166788432 voimassa 15.08.2024 11:41 asti. Voimassa? Oli vielä syntymäpäiväjuhlien jälkeinen olo tila päällä kun mä hetken ihmettelin että miksi HSL:n bussin matkakortinluku laite alkoi kertomaan voimassasta? Suomen kielen ihmeellisyyksiä. Voimassa, siis voi - massa.

11:41 on siis kellonaika kun aktivoin yhden päivän matkakorttini. Bussilla Leppävaaraan, sieltä lähijunalla Helsingin päärautatieasemalle. Syystä että se on vain nähtävä joka Helsinginmatka - vaikka tällä kertaa matkustusoikeus kaukojunassa alkoi osaltani vasta Tikkurilassa kun innoissani siitä, että viimein voin tilata liput pääkaupunkiseudulle - en ihan ajatellut lähtöasemaa. Tikkurilassa vaihdetaan kehäradan P I P I - juniin.

Vielä olisi mahdollista mennä R-junalla Tampereelle saakka Helsingistä ja takaisin. Pysähtyisi joka asemalla, kuten aikoinaan opiskeluaikoina kun tuota väliä sahasi junilla kahdesti kuussa.

Lähtö matkalle tapahtui ihan kotipihasta.

En halunnut kävellä kahta kilometriä asemalle, vaan tahtoi nyt mennä hienosti taksilla asemalle.

Taksi oli myöhässä jonkun mummon takia, jonka kuski oli luvannut nopeasti viedä - mutta mummelin apteekkireissu oli kestänyt. Ei se mitään paniikkia aiheuttanut homma ollut, sillä olin varannut matka-aikaa.

Eli elämän opetus: Jos junasi lähtee vaikka klo 12:00 ja taksimatka asemalle kestää olopaikastasi sen 5 minuuttia, niin sun ei kannata tilata taksia klo 11:30 vaan mielummin 10:30 ja sopia taksin tuloajaksi osoitteeseen, josta lähdet - vaikka kellonaika 11:20. Tuolloin vaikka auto myöhästyisi vaikka vartin - niin ehdit vielä junaan.

Tällä kertaa vaihdoin junaa Tampereella, vaikka se juna - johon astuin Jämsässä - menikin suoraan Helsinkiin. Tosin tässä kirjoitushetkessä, kun kuuntelen yhtyettä Stoned Jesus ja heidän kappalettaan Black Woods - niin en muista että pysähtyykö se suora yhteys Jämsä - Helsinki myös Tikkurilassa. Ei sen väliä. Tampereella junanvaihto onnistui nopeasti. Junamatka romantiikkaa etsiä täydestä - kai Oulusta tulleesta junasta - sitä istumapaikkaa.

Jämsän ja Oriveden välillä kun hain junasta vessaa, niin sellainen vapaa löytyi vasta vaunusta 2 kun oma paikka oli vaunussa 5. Eli ravintolavaunu oli siinä välissä. Elin tilanteen mukaan, koska kanssamatkustajia tuli juuri siinä ravintolavaunun kassan kohdalla vastaan, niin menin kaiteen kassanpuoleiselle puolelle ja koska myyjä kysyi "mitä saisi olla?" - Niin ostin sitten oluen.

Elin tilanteessa ja tiesin radan kohta kaartavan ison järven rannassa ja sen järven näkisi hienosti ravintolavaunun ikkunoista. Oli komean näköistä.

Sekä että kun tiesin junan ylittävän Oriveden ratapihan vaihteita, niin että saattaisiko siinä tärinässä jonkun kanssamatkustajan olut vaikka kaatumaan hänen syliinsä.

Toinen elämän opetus: pidä juomastasi kiinni kun juot junan ravintolavaunussa muovipikarista. Kyllä sen oluen pinta tuopissani, josta pidin siis kiinni - näytti mikä voima junan kääntyessä osuu siihen nesteeseen. Saattaapi huonolla tuurilla kaatua.

Olen sellaistakin tilannetta joskus todistanut, kanssamatkustajan tuoppi kaatui ja se mies joutui sitten käppäilemään märissä housuissa. Myönnän tuolloin sortuneeni kollektiivisen vahingonilon myötä nauramaan.

Tampereelta kun juna lähti, niin matkustin yläkerrassa. Juna oli täynnä niin en viihtinyt edes käydä sen junan ravintolavaunussa. Ennen Riihimäkeä alkoi satamaan rajusti.

Näin Janakkalan pelloilla hienosti sateen rajan. Maisema katosi harmaaseen seinään. Ja kyllä junan katolta kuului kolaus kun se juna sukelsi siihen rankkasateeseen. Pentagrafit vaan vlkkui vastaan tulleen junan katolla. Vettä tuli aika paljon. Sade loppui yhtä nopeasti kun oli alkanutkin.

Toi juna ei kunnioittanut Riihimäen rautatieasemaa pysähtymällä siellä. Tampereen jälkeen seuraavat pysähdyspaikat olivat Tikkurila ja Pasila.

Järvenpään ohi kun juna meni niin huomasin, ettei siellä oikein enää mitään ole jäljellä niistä kävelyreiteistä, joita silloin 20 vuotta sitten kävelin. Uusia kerrostaloja ja pilvenpiirtäjiä oli sen S-marketin paikalla - jossa tuolloin monesti asioin.

Tikkurilassa junanvaihto onnistui hyvin. Ekat kosketukset suurkaupungin elämään. Ihmispaljous ei sinänsä ahdistanut, jännästi vaan sitä alkoi liikkumaan osana joukkoa, ja muistista ryhmittyi liukuportaissa niiden oikealle puolelle, jotta siitä pääsee ohittamaan kiireisemmät.

Kehäradan junaan vaihdoin, sillä kuljin pari asemanväliä ja näin vanhat kaverit - joita ei ollut nähnytkään vuoteen. Vietettiin kiva kosteahko ilta. Läheisestä ruokakaupasta ostin sen vuorokausilipun.

Sekä hammasharjan. Mä en ole ostanut uutta hammasharjaa aikoihin Jämsästä. Sen ostan aina suuremmasta kaupungista. Syystä, että reissuille en ota hammasharjaa mukaan kun sen voi myös ostaa sieltä minne meneekään.

Seuraavan päivän iltana lähdettiin ajelemaan autolla ympäri pääkaupunkiseutua, mikä on se traditio. Kellon ollessa 23:50 olimme viimein ehtineet sinne, jossa saattaa ratikoita tavata. Eli Helsinkiin. Eläintarjan Nesteellä kävimme syömässä. Otin panimin ja vissyä. Myyjätär vielä lämmitti sen panimin ja oli hyvää.

Siitä lähdettiin sitten etenemään ympäri arkiöistä Helsinkiä. Kyllä siellä jonoja yökerhoihin oli tiistain myöhäisiltana. Muualla ei näkynyt ihmisiä. Vain yksinäiset raitiovaunut siellä saalistivat ihmisiä kyytiinsä.

Muutoin oli autiota. Lauttasaaren sillan valot olivat poissa päältä. Kovin dystopisen kaltainen maisema. Tähdetkin näkyivät ja taisin nähdä tähdenlennonkin.

Emme vaan huomanneet mahtavia revontulia, joita oli juuri siinä maanantai-iltana. Kavereilla oli lomaa, niin tällä kertaa se bilepäivä oli sitten maanantai.

Kerta vuorokausilippuni voimassaolo päättyi. (eli tähän asti on mennyt jo 41 minuuttia kun aloin kirjoittamaan tätä)

Niin voisin aloittaa paluumatkan kertomisesta. Tällä kertaa en käyttänyt Metroa koska siinä oli onglemaa, metrojunat eivät liikennöineet Helsingin alla vaan pääteasemat olivat Kamppi ja Yliopisto. Siihen maanalaiseen ihmisruuhkaan ei niin tehnyt mieli mennä. Maanpinnalla on kivempaa matkustaa.

Nousin siis bussiin, leimasin sen vuorokausilippuni toimimaan ja matka alkoi. Vaikkakin eräs valkoisen pakettiauton kuski yritti törmätä siihen bussiin ajamalla pihalta tielle katsomatta tulevaa liikennettä. Bussikuski oli ammattilainen ja osasi hoitaa tilanteen. Hän myös käytti bussin äänitorvea. Hyvä.

Leppävaarassa nopeasti vaihdoin bussista junaan, kuten hyvin suunniteltuilla linjaliikenteen vaihtopaikossa pitää homman tapahtuakin. Juna tais olla U juna, jolla sitten menin sinne Helsinkiin.

Minuuttibaari oli muuttanut paikkaa asemalla, se on nyt ulkoterassilla varustettu ja löytyy laiturialueelta kun tulee sisään, niin siinä vasemmalla puolella niiden suurien näyttöjen alla. Suuret näytöt kertoivat tietojaan ja mä ajattelin että miten mä junailen itseni Tikkurilaan. Ehtisikö pyörähtää kehäradan ympäri vai ei.

Kävin mä minuuttibaarissa, sehän nyt on traditio. Suuren rautatieaseman tunnelmaa aistimassa. Päätin sitten lähteä lähijunalla I Tikkurilaan. Suora yhteys. Koska mä olen vain pikaisesti vaihtanut sillä asemalla junaa ja paikka kun kokenut täyden muodonmuutoksen niistä ajoista, kun 20 vuotta sitten käytin sitä asemaa päivittäin - niin ajattelin tutustua paikkaan paremmin.

Oli hieno ja joku juomamestakin löytyi. Mulla oli tunti aikaa odottaa junaani, joten hiljalleen siinä hyvää musaa kuunnellessa se aika meni olutta nauttien. Otin niinsanottua pilsneriä tällä kertaa. Paikka sijaitsee siinä kulkusillalla joten ikkunista näki alla valuvat junat.

Junani IC151 saapui raiteelle 4 aikanaan. Jälleen suuren rautatieaseman tunnelmaa. Samalta raiteelta kun lähti Lahteenkin junia, suomessa siis menee Kouvolan kautta kiertävä IC juna, jonka määränpää on Oulu. Joskus aikoinaan Oulusta oli suora yhteys myös Jämsäänkin.

Junassa minulla oli ikkunapaikka, mutta siinä istui kaunis nainen joka oli kyllä nousemassa ja kertoi samalla menevänsä vain Hämeenlinnaan. Niin mä sovin hänen kanssaan, että saa istua siinä ikkunapaikalla kerta hänen puhelinkin oli laturissa. Elämän opetus numero kolme: Ole kohtelias ja juostava maailmalla.

Se on hyvää matkaa kaikille. Hämeenlinna tuli vastaan, juna pysähtyi ja sain kiitoksen. Loppumatkan istuin paikoillani nauttien maisemasta ja Tikkurilan asemalta ostamastani lähdevedestä. Ennen Jämsää mä tilasin saman firman taksin odottamaan minua. Taksilla kotipihaan saakka oli suunnitelma.

Huomasi kyllä että on aika paikallinen Jämsässä. Takseja on käyttänyt ja kuulemma mun numeron oli kuski tallentanut omaan puhelimeensa.

Uusi matka pääkaupunkiseudulle tulee tässä syksymmällä, jotta noutaa sinne unohtuneen tuulitakkinsa. Olikin aika lämpimät päivät eikä tarvinnut takkia. Mutta sehän vain on kivaa. Pääsee matkustamaan jälleen!

Muuten se Stoned Jesus jäi soimaan taustalle. Olen kuunnellut sitä nyt tunnin ajan. Tämä musiikki ei vaan iske. Yrityksen puuttesta mua ei ainakaan voi syyttää.

sunnuntai 11. elokuuta 2024

yritys irrottelumerkinnäksi

 

11.08.2024
after this.. they are gonna take me away ha ha?

pikasuomennos. tämän jälkeen, ne tulevat hakemaan mut pois - ha ha? Eli miten voisin yhdistää Italialaisen Villaurbanan kunnan ja Jätevesinäytteen? No melko helposti, tuossakin kunnassa seurataan varmaan jätevesiä. Eli kokeilen nyt irroittelumerkintää wikipedian satunnainen artikkeli-toiminnon avulla. Burunkuhankeittäjä on kuhankeittäjien heimoon kuuluva varpuslintu. Sitä tavataan Indonesiassa. Kyseinen lintu ei varmaankaan tajuaisi Nicaragualaista viittomakieltä tai paholaisen tuomaa dinosaurusta. The devil put Dinosaurus here. Alice in Chains - yhtyeen albumi siis kyseessä. Laitoin soimaan.

Yllätyksellistä. Italialaisen kunnan jätevesinäytteen ja Indonesialaisen varpuslinnun kautta kahlittuun Aliceen. Kuulostaa hyvältä. Vaikka kappaleen nimi on ontto, eli hollow. Onttoa asiaa siis soimassa? täytetään sitä tämän päivämäärän tapahtumilla. Ei, en ala kertomaan Olympialaisten päättäijäisistä, kerta niitä ei voi järjestää perinteisesti stadionilla. Laservalolla valaistuia Effelin tornia näki kyllä Pariisin olympialaisten avajaisissakin. Tänään oli siis olympialaisten päättäjäispäivä. Vai oliko se olumpialaiset? Mieleeni tulee Kari Suomalaisen pilapiirros joka liittyi jotenkin siihen, että kuinka sen tapahtuman nimi kirjoitetaan oikein, jonka logossa on monta ympyrää.

JA niiden ympyröiden tarkoitus on osoittaa että maailma on yhdessä kisaamassa hyvällä hengellä. Vaan alan kertomaan, että yli 20 vuotisesta nettipäiväkirjastani löytyy maininta vuoden 2005 elokuulta missä mä olen innoissani päästessäni kaupunkiin asumaan. Siis asuin Kaipolassa ja muutto Jämsään oli edessä! Ok.. Jämsä on kyllä hyvä paikka asua, jos sen unohtaa - niin tarvitsee vain käydä vaikka Jämsänkoskella. Ei millään pahalla koskea vastaan, mutta paikalliset ymmärtävät pointtini. Hitto kun teiltä viedään palvelut ja pubit. onneks sentään on vielä kauppoja. Ja uudelleen avattuja bussilinjoja.

vuodelta 2006 löytyi kyllä sitä saippuaa, joka on unohtunut sensuurin kynsistä. Olkoon mukana kirjassani. vaikkakin hivenen hävettää, että moista soopaa olen joskus kirjoittanut. Rakkaus on vaarallinen tauti. Vuodelta 2007 löytyi kanssa jotain, mitä kenties olisi pitänyt sensuroida. mutta olkoon tekstitulvassa mukana. päivämäärällä 11.08 löytyykin näemmä asiaa.

Eli vanhoja merkintöjä. Joita voisi laittaa paremmin löydettäväksi sinne nettipäiväkira 2.0 blogiini. Sitähän tässä olen tehnyt ja kehittänyt tagiselausta. Pandemia-ajan merkinnät tulivat tässä blogiin. Seuraavaksi kaiketi kerään surutyöstä kertovat merkinnät. Isäni kuolemaa en ole aikoihin kyllä pahemmin ajatellut, mutta hyvähän niihin merkintöihin on palattava. Kerättävä ne yhteen, jotta blogista simopahula.fi - nettipäiväkirja 2.0! tulisi parempi.

Tähän väliin mun on kerrottava, kun tuota edellä mainittua artistia olen kuunnellut jo 4 kappaletta putkeen, niin Alice in Chains bändin saudi ei aukea minulle. Nyt alkoi soimaan se nimikkokappale The devil put Dinosaurus here.

Vaihdetaan kappaletta laittamalla soittolista SuperCom best soimaan. Tuohon listaan olen kerännyt mielimusani. Alkoi soimaan Let the devil in. artistina Dark funeral. Suomennetaan.. Päästä paholainen sisään - artistina mustat hautajaiset. Sääli heitä, jotka eivät osaa englantia. Heiltä katoaa internetin sisällöstä se 70% ja television ohjelmista 60%

Viihtyy paremmin, jos alkaa opettelemaan englantia. So shoud i start write this into english? Like just for showing that I do know how to wirte english? Well use this then. Today is sunny day, maybe there is little change of rain. Tomorrow I had big change for a Train. Wordplay. sorry. Rain, Train, pain, insane.

Then the doorbell did rang, I opened the door ja they were gonna take me away, haha.

Ok. And now I have really hard time to change this back into finnish. This happened me often. When I start to write or speak english - It stays on. So sorry for everyone, who dont undrestand english. I think what I need to do - is go out. fresh air will be good for me now on.

Really. I cant change language back to finnish! oh well..

lauantai 10. elokuuta 2024

Päiväni kuten se tapahtui

 

10.08.2024
Päiväni kuten se tapahtui.

Heräsin koska näkemäni uni on todella tylsä. Joskus käy niinkin. Et muista unta, mutta tunnet sen tylsyyden. Keitin aamukahvia ja käynnistin tietokoneen viimein testaakseni uutta äänentoistojärjestelmääni, joka on Logitech Z313 -2.1 kaiutinjärjestelmä. Josta mä kyllä kirjoitan sen palautteen ja arvioinnin sitten myöhemmin. Yhden asian siitä voin kertoa, mistä pidän. Siis siinä on ns. kauko-ohjain. tietty Langallinen, äänisingaalit kulkee sen kautta ämyreihin. Mutta siinä on portaaton äänenvoimakkuuden säätö. Siis rulla, kuten oli edellisessä kannettavassa tietokoneessanikin. Tarkoitan siis tuon xp-peliläppäriä edeltänyttä laitetta. Siinäkin oli se rulla ja tykkäsin.

Kauko-ohjaimessa on myös kuulokeliitintä ja sen ohjaimen sijoitin toisen näytön jalkaan sinitarralla. Eli jos bluethoot kuulokkeista loppu akku kesken illan, niin voin laittaa tavallisen kuulokkeet päähän.

Asiaan. Siis sain sen ääni järjestelmän viime torstaina, mutta tietokone päätti olla sekaisin - joten se ilta meni sitä eheytettäessä. Perjantaina en ehtinyt tai oikeammin jaksanut perehtyä asiaan. Ja nyt lauantaina siis olen testannut tuota. Kyllähän se toimii. Mutta tosiaan, mä kirjoitan sen arvostelun sitten myöhemmin.

Joten aamukahvin juotuani, mä samalla hoidin bloggerin päiväkirja 2.0! - blogin tagiselausta. Korjasin paria niitä. Olen lisännyt pandemia-ajan merkintöjä. Tapani on siis kopioida kotisivujen nettipäiväkirjaa bloggeriin. Olen asian jo selittänyt ennen. Sen tagisysteemin tehtyäni mä lähdin kauppaan. Tuulitakki oli liikaa, vaikka lämpömittari näytti +16c astetta ja tuolloin oli pilvistä. Sadetutkassa ei näkynyt mitäänÄNDS

perkeleen jäätelöautot tulevat ihan ikkunan alle huudattamaan kutsuaan. Että säikähdin ja teksti sekosi. Hyvä etten ollut ottamassa iltapäiväkahvia. Noiden raadolliselta rääkynnältä ei pääse pakoon edes maaseudulla.

ok.. Eli olin kirjoittamassa että sadetutkassa tuolloin ei näkynyt mitään sadetta, sitä saattaisi tulla vasta parin tunnin kuluttua tuosta ajasta kun olin tekemässä sitä mitä mä olin tekemässä.

Kerronta alkaa tökkimään. Uusi annos iltapäiväkahvia ja sen jälkeen voisin kertoa mitä kaupassa tapahtui. Tai siitä, että kävin tänäänkin pitkällä kävelylenkillä. Tai siitä että juuri huomasin unohtaneeni hakea erään lähetyksen pakettiautomaatista. Eli tänään on vielä käytävä citymarketissa. Alkuperäinen idea tämän kertaiseksi merkinnäksi vesittyi ja jäätelöauton huuto hävitti sen ajatukseni sitten lopullisesti. Joten voisin kertoa mitä tilannehuoneen mukaan Suomessa on tapahtunut tänään.

Pöytyällä salama iski autotalliin ja aiheutti pienen tulipalon. Alajärvellä sattui peräänajo ABC:n risteyksessä. Kohteessa oli paikalla mm. EEP331 ja REP277. Nakkilassa puu kaatui ja tukki toisen ajokaistan Hornistontiellä. Huittisissa tapahtui kolmen auton peräänajo Valtatiellä 12. Osallisena onnettomuudessa oli kolme ihmistä ja yksi koira. Yksi henkilö luokkaantui lievästi. Helsingissä ruoka kärähti Tankomäenkadulla Mellunmäessä. Eurajoella kauris jäi sarvistaan kiinni omenapuuta suojanneeseen verkkoon verkkokarintiellä. Pieksamäellä tavarajunan veturi syttyi palamaan, mutta pelastuslaitoksen saavuttua paikalle - palo oli sammunut itsekseen. Salossa pieni haukka lensi asunnon sisälle Roviomäenkadulla.

Ja sitten ikävemmät poiminnat..

Utsjoella yksi ihminen hukkui Tenojokeen. Norjan meripelastushelikopteri löysi veden varaan joutuneen henkilön menehtyneenä. Laukalla vanhempi paikkakuntalainen mies löytyi hukkuneena järvestä Saraveden rannasta.

Enhän mä tätä merkintää näin ikäviin uutisiin voi päättää. Joten kerrotaan, että halvaantunut mies lähti kiertämään koko britannian moottorisoitulla tuolilla, jota hän ohjaa leuallaan. Hän ei anna halvaantumisen estää elämää. Annan vielä yhden hyvälle mielelle tekevän tarinan, tyypistä joka on motivaatiopuhuja, joka syntyi ilman käsiä ja jalkoja Nick Vujicic’s Success Story (shanzakhan.blogspot.com)

Nämä poiminnat tekivät kyllä iloiselle mielelle ja positiivisuuttahan tässä yritän toitottaa. Eli vielä yhden kerran pitää tänään käydä ulkosalla kävelemässä, hakea se paketti. Liikunta tekee hyvää.

lauantai 3. elokuuta 2024

pakastepussi + kuminauha = ongelmanratkaisin

Pakastepussit ja kuminauhat pelastavat vessassa!

Vinkki, kuinka saat vessanpönttöön vahingossa pudottamasi esineen pois kuivin käsin. Varsinkin jos olit ns. istunnolla ja rähmäkäpälänä pudotit pönttöön vaikka saippuapalan. 

Eihän sitä kannata vetää - putket menee tukkoon ja kärpäsestä tulee härkänen. 

Eli sulta tippui jotain pönttöön, joka on täynnä pissavettä. Ei hätää. Ota pakastepussi käteesi. Niistä on tehty vesitiiviitä että voit kalastaa pöntöstä sen, mitä tiputit. Jos epäilet kestävyyttä  -niin käytä kahta pussia päällekkäin. Ota kuminauha ja kiinnitä sillä pussi käteesi. 

Suorita poiminta. Ota pussin helmasta kiinni samalla kun pidät kädessäsi yhä sitä nostettua esinettä ja vedä pussi pois. Samalla saat roskapussin jonne jää se pöntöstä tullut vesi ja se esine jonka rähmäkäpälänä sinne tiputit. 

Senhän voi laittaa suoraan sitten roskiin ja kämmenesi pysyi kuivana. eikä se vessavesikään tiputtele minnekkään. Kuminauhalla voit sitten halutettasi vielä solmia pussin suun kiinni. 

Muista sitten pestä kädet, kuten aina. Näin estät putken tukkoon menemisen ja tumman tavaran ylösnousun vessan lattiakaivon kautta. 



Paikkatieto, merikartat sisävesiltä

 

03.08.2024
Paikkatietoikkunaa

Syvyyskartat löytyvät Suomen sisävesiltä merikarttojen muodossa interneti osoitteesta http://www.paikkatietoikkuna.fi/ Hae karttatasoista, kunhan ensin klikkailet pois esittelyt ja tiedot laserkeilausaineistosta - "mer" Siis kirjoita tuo merkkiyhdistelmä ja haku löytää merikartat. Valitse ne kaikki kolme, laita taustakartta selkokartaksi. Linkki tähän löytyy karttanäkymän alalaidasta. Karttatasojen läpinäkyvyyttä voi säätää.

Eli karttatasojen nimet olisivat, joita tässä käsittelen: Syvyyskäyrät (merikartta), Syvyyspisteet (merikartta) ja Syvyysalueet (merikartta)

Viimeksi valitun läpinäkyvyyttä (näet järvien nimet) voi säätää Valitut tasot - kohdassa. Vaikka kohtaan 69% koska se on kiva luku. Liittyy siihen, miten aikuismieli tajuaa kaksimielisyydet. Ja vain siitä syystä, että elämä raastaa meistä pois lapsuuden viattomuudet.

Syvältä on se? Aasinsilta jälleen järvien syvyyksiin. Näitä paikkatietoikkunan merikarttoja EI saa käyttää navigointiin, sillä ne eivät täytä virallisten merikarttojen vaatimuksia. Kyseessähän on avoin data. Mutta jos kiinnostaa järvien syvyydet - niin tätä voi käyttää viihteeksi. Kuten tieto siitä, että Outokummun lähellä oleva Rikkavesi.. Sen syvin kohta on 60metriä.

Miten sitten näkee järvistä ne syvimmät kohdat? Ne ovat kuvattu vaaleimpina alueina. Eli mitä sinisempää, niin sen matalempaa. Mä löysin noi merikartat tuosta palvelusta eilen kun siellä Jämsänkosken tyhmässä saa vain selata nettiä. Siis jos annettu tehtävä on helppo. Kuten nyt powerpoint esityksen teko, perus asiakirjatuotanto wordilla tai hiiren käyttö. väsäsin microsoft excellillä nopeasti budjettilaskelman. Se kun on helppo rakentaa. Samalla sai neuvoa toisille, mistä löytyy "ESC" näppäin näppämistöstä. Vinkki: vasen ylänurkka näppäimistössä. yleensä, jos näppäimistö on ulkoinen, se näppäin on ainoa joka on erillään muista. Eksyin aiheesta ja taisin tehdä kirjoitusvirheen sanassa "ryhmä" Väärä alkukirjain..

Kas taas tulostuu suoraa ajatusta näytölle. samapa se. kai. Mutta palatakseni aiheeseen, kerron että Pyhäselkä Pitämysniemen vieressä on 9 - 23 metriä syvä. Kyseisen järven rannassa on kaupunki nimeltä Joensuu. Saimaalla Kokonselkä, joka on Ahvionsaaren edessä - on 50 metriä syvä. Mitä nyt noiden syvyyskarttojen mukaan päättelee, niin keskisyvyys Suomen isoissa järvissä on se 30 - 50 metriä. Tietty on syvempiäkin kohtia. Päijänne on yli 90 metriä syvä, syvin kohta tuon paikkatietoikkunan mukaan on Ristinselällä Kallioniemen ja Kummeisaaren välissä olevat 94metrin syvänne. mutta on muissakin järvissä yli 70 metriä syviä kohtia.

Syvyyskäyristä näkee hyvin, miten aikoinaan jääkausi kairasi järvet maaperään. Jos vaintaa taustakartan maastokarttaan, niin näkee hyvin maaston korkeimman ja matalimman (järven syvyyden) samaan aikaan.

Suur-Saimaan syvimmät kohdat - mitä tässä pikaisesti oon katsonut, löytyvät Suuri-Jänkäsalon edestä ja ne ovat 68m - 66m. Sitten on myös matalia kohtia, kuten PIILUVANSELÄLLÄ (kirjoitin tuon suuraakkosin, jottei siitä vahingossa lukisi erästä toista sanaa) Tuolla vosii seistä pohjassa keskellä järven selkää. Siellä syvyyttä vain 0,5metriä.

Koulussa kyllä on opittu, että Päijänne on syvin järvi. Mutta Inarijärvelläkin on kohta, jonka syvyys on 95metriä. Eli Tämän tiedon valossa Päijänne jää kakkossijalle ja Inarinjärvi voittaa täpärästä metrillä!

Millä sitten voisin hahmottaa syvyyksiä? Moni on matkustanut Junilla Tampereen aseman ohi, jonka vieressä kohoaa se Tornihotelli. Sen torpan korkeus on 88 metriä. Joten se rakennus jäisi kokonaan veden alle Päijänteen ja Inarinjärvien syvimmissä kohdissa.

Mikael Abricolan kirkon torni Helsingissä saattaisi olla hyvä keino hahmottaa syvyyksiä.

Tämä oli siis yksi tapa käyttää paikkatietoikkunaa. Siellä on valtavasti eri karttatasoja. Myös historialliset ilmatkuvat ovat hienoja. Niistä näkyy miten ennenvanhaan vesistöjä pitkin uitettiin puuta. (tekemäni ohje niiden katsomiseen: https://www.simopahula.fi/paikkateto.htm )

 


perjantai 2. elokuuta 2024

Vesisadepäivä

 

02.08.2024
vettä satoi, se tekee monta pisaraa.

Kesäsade ei haittaa. Niinhän se oli? Kävin kaupassa ja paluumatkalla Citymarketin parkkipaikalla tuli alas jo pari pisaraa. Kärryjä työntänyt nainen puuskahti tuosta "EI KAI TAAS.." Tuota.. elämäsi on hyvin vaikeaa, jos sateesta otat harmituksen aiheen päälle. Mutta mä jätin sen sateesta sadattelevan naisen taakseni ja jatkoin eteenpäin. Vettä alkoi tulemaan vähän enemmän. Käännyin pidemmälle reitille, sillä valveutuneena sadetutkien käyttäjänä - olin katsonut lähestyvän sadealueen mahdollista reittiä.

Näytti menevän Jämsän keskustaajaman ohi. Kuten yleensä. Täällä ei sada - ja kun alkaa satamaan, niin sitten sataa kunnolla.

Kuten sitten kävi. Tuuli voimistui ja pisarat suurenivat. Kyllähän siinä kastui, mutta kesä kuivaa minkä kastelee. Sitä paitsi olin aatellut laittaa sen vaatekerran tänään pesuun, mutta olin unohtanut ostaa leipää. Luonto siis tarjosi esihuuhtelun, pesukone tekee loput. Tänään oli se ryhmäpäivä Jämsänkoskella, nimeltään ATK ryhmä, vaikka toi lyhenne on jo melkoisen vanhahtava termi.

Vielä pari kuukautta sitä ja sen jälkeen jotain muuta.

Aamulla menin pikkubussin kyydissä, niillä Jämsän juokkoliikennettä hoidetaan kesäisin. Mutta tullessani takaisin Jämsänkoskelta, pääsin Koiviston auton kyytiin. Linja Jämsänkoski - Jämsä - Jyväskylä. Mistä ei Jämsän kaupungin sivuilta löytyvä aikataulu kertonut mitään. Satuin vain tulemaan vähän aikaisemmin pysäkille. Matkalla sattui hieno asiakaspalvelutilanne.

Vanhus odotti paperitehtaan bussipysäkillä rollaattorin kanssa linja-autoa. Kuski meni auttamaan häntä, laittoi sen rollaattorin bussin matkatavaratilaan ja laski auton alemmaksi (mitä hän ei tehnyt muuten kun mä kiipesin kyytiin) jotta se vanhus pääsisi paremmin kyytiin. Perusasiakaspalvelua, mutta kauniin näköistä.

Niin nättiä, että oli pakko mainita.

Musiikkina CMX-olkoon täysi sinun maljasi.

Vissiin tullut ilmi, että tykkään yhtyeestä? Koko ajan kun mainitsen siitä, muttei vielä Aki-Villeltä ole tullut kaveripyyntöä. siis A.W Yrjänältä. Mutta mitä jos hän lähettäisikin mulle kaveripyynnön? hyväksyisinkö sen. Kyllä sen jälkeen kun olisin varmistanut että pyynnön lähettäjänä on todella herra Yrjänä.

Tulisinko toimeen hänen kanssaa? Vain Elämää ( ok, kyllä mä sitä katsoin ihan vain sen takia että kun Kotiteollisuuden Jouni Hynynen meni ohjelmaan mukaan) siis Vain elämää-sarjassa A.W Yrjänä tuntuu olevan leppoisa ihminen. Me vissiin vietettäisiin kiva hetki musiikista jutellen ja mä voisin vastata hänen kysymyksiinsä.

Tosin jos kuitenkin henkilökemiat eivät jotenkin toimisi, niin miten kävisi CMX yhtyeen fanittelun? Kenties parempi pitää kuuntelemansa artistit itselleen tuntemattomina, ettei heitä henkilökohtaisesti opi tuntemaan. Ihmisiä he kuitenkin ovat vikoineen, kuten me tavallisetkin tyypit.

Mutten kiellä Aki-Villeä lähettämästä sitä kaveripyyntöä. Kaiketi ne artistit ovat omia itsejään siinä Vain elämää - sarjassa. Tai sitten kaikki on vain pelkkää valetta, jolla artistit kasvattavat levymyyntiään. Ei voi tietää. Kyynisyyden suuri aalto valtaa ajatuksia taas.

Vaihdetaan aihetta ja kerron sen, että tänään kiireessä otin K-market Viljassa vahingossa omenan hinnan banaaniin. Sitä ei huomattu kassallakaan. Omenan irtohinta kyseissä myymälässä on noin 0.48€ ja banaanin 0.44€

Kävin eväistä ostamassa kyllä kaksi kertaa, joten vissiin se jotenkin tasapainottaa sen 0.04€ menetyksen.

Kirjotan siis omenista ja banaaneista sekä arjen pikku mokista. Sattumuksista joita on tapahtunut maailmassa. Varautukaa kenties nauramaan.

Tänään näin netissä tälläisen menneen uutisen, että Saksassa piereskelevät lehmät olivat räjäyttäneen navetan. Metaani on syttyvä kaasu. Tilannehuoneen mukaan tänään Viitasaarella lehmät karkasivat ja oleskelivat Keiteleentien ja Vesannon tien ristyksen lähettyvillä. Kouvolassa lokinpoikanen oli joutunut virtaan kartonkitehtaan kohdalla Kymijokea. Lokki pelastettiin. Mitkä ovat olleet kaikken oudoimmat eläinpelastus tapaukset, joita olen lukenut Tilannehuoneesta?

Vimpelissa kissa oli ollut puussa ja tuli pois puusta, kun palokunta tuli paikalle. Tämä tapahtui vuonna 2018. Mutta kaikkein jännin oli kun aidon näköinen tekolehmä oli aiheuttanut hälytyksen. En löytänyt nyt kuvaa tuosta. mutta löysin kyseistä asiaa koskevan uutisen: https://www.ts.fi/uutiset/473979

kIrJaImEt NiIn SeKaIsIn, EtTä LuULeVaT iTseÄän SaNoIkSi.

CMX - Tuonen lintu. Kappaleen kauniisiin säveliin voin päättää tämän merkinnän.

torstai 1. elokuuta 2024

Bloggerista sekä mikä kaataisi Googlen?

 

01.08.2024
Baikonurin sävelin..

..Annan itselleni luvan lopettaa harmistumisen siitä, että yksi banaanijogurtti hajosi kauppakassissa matkalla citymarketista kotiin ja ostokset piti pestä päästyäni kotiin. Citymarketista, jossa internetin sosiaallisen median mukaan on piilotettu mammutintassu ja löytäjälle on luvassa palkinto. Sittempähän on.

Kai tuollainen toiminta jotain kivaa on ja saa asiakkaan tuntemaan yhteenkuuluvuutta kauppaliikettä kohtaan, niin hyvähän se on. Mä tykkään kyllä muutenkin kyseisestä paikasta, vaikka tänään sattui jälleen kassa - joka ei tervehtinyt ja kuten roiski mun ostokset kassakouruun lievää väkivaltaa käyttäen. Jos ei tykkää saada rahaa vastaan, josta hänen palkkansakin maksetaan - niin ei kukaan pakota ottamaan rahaa vastaan. Saa olla palkattakin, jos sen rahan vastaanottaminen on niin vastenmielistä. Vapaa maa.

Ehkä se jokurttipurnukan rakenteellinen kestävyys koki kolauksen siinä.. Mutta annan itselleni luvan lopettaa harmistuksen tuosta juuri tajumastani seikastakin. Ja siemaisen kahvia.

Aasinsiltojen rakentamisen aika. Tää on aika hutera aasinsilta, mutta kahvipaketeissa on kirjoitusta ja samaten on bloggerissakin. Jatkan siis kertomalla mitä pitikin. Takaisinkaan ei voi palata kun se aasinsilta romahti takanamme.

Eli Bloggerissa on joskus ollut blogimerkintöjen suoramuokkaus mahdollisuus. Eli kun oli kirjaantuneena googleen sisään ja selasi blogiaan, niin pystyi lisäämaan tagitunnisteita helposti. Sitä vain katsoi blogiaan ja samalla mietti mitä tunnisteita ky. merkintään voisi lisätä. No se ei ole toiminut aikoihin. Jännästi se toimi mun järvikuva blogissani, vaikka se käyttää samaa blogimallia kuin nettipäiväkirja 2.0

No tässä keksin sitten, että bloggerin hallintasivulla olevalla haulla voi etsiä hakusanalla merkintöjä ja siten lisätä tageja. Se siis jotenkin toimii kyllä, saa tunnisteita lisättyä - mutta itse pitää tietää mitä hakee. Mulla kun on tätä tekstitulvaa valtameren verran, niin ei toi kertomani tapa toimi. Pitäisi saada se alkuperäinen suoramuokkaus jotenkin päälle.

Tätä olen kokeillut ja se on saattanut näkyä lukijalle toisinaan siten, että blogini on oudon näköinen. Olen tuolloin testannut uutta blogimallia. Olen tutkinut kaikki mahdolliset asetukset, mutten löydä suoramuokkauksesta sanaakaan.

Eli tässä olen työstänyt blogejani paremmiksi, tagiselaus on tekstitulvan säännöstelyyn sopiva toiminto olla toimiva tapa tehdä se.

öö.. taisin seota lauseessa. Siis tagiselaus olla hyvä tapa saada keino hallita tekstitulvaani.

Mutta toimintatapani pysyy kyllä samana. Mä kirjoitan blogin nettipäiväkirja 2.0 merkinnät ensin www.simopahula.fi sivustolleni ja sitten kopioin sen bloggeriin. Googlen hallinnoimaan bloggeriin. Onko koko bloggeria enää sitten olemassa 8 vuoden päästä? Manaanko 8 vuoden päästä turhaa työtä näiden bloggerin blogejen kanssa?

vissiin, mutta se on tulevaisuuden murhe. Heittäisinkö ennustuksia jälleen? Mähän jotenkin ennustin (no se oli vain tietoa) että suuri hurrikaani osuu New Orleanssiin ja New Yorkin kaupunkikin kastuu hurrikaanin vesistä. Siksi se oli tietoa, koska tilastollisesti hyvin mahdollinen skenaario.

Joten. 7 vuoden päästä meillä ei ole enää Googlea? Kova heitto, mutta kenties todellinen. Tästähän on jo merkkejä ilmoilla EU:n lainsäädännön kautta. Ne koskevat enemmän kyllä todellisuudessa Facebookkia eli Metaa, mutta Googlekin on yhdysvaltalainen firma.

Koska Google on suuri ja mahtava, niin jos tahtoo tehdä joku taho maailmalle vahinkoa, niin se voi ottaa googlen kyberhyökkäyksien kohteeksi. Tämä heikentäisi palveluiden luotettettavuutta. Kenties tietomurto tapahtuisi ja käyttäjät alkaisivat hylkäämään googlen palveluita.

Ja kuka Googlea johtaa tulevaisuudessa? Kolahtaako menestys niinsanotusti kupoliin ja google alkaa kokemaan sisäisiä ongelmia. Entäs sitten tekoäly? Jos se alkaa tekemään parempia hakukoneita ja muita palveluita - niin ihmiset siirtyvät niiden käyttäjäksi.

Altavistakin oli kerran kova juttu. Samaten lennätinkin oli aikansa supermedia. Hevosvoima jylläsi kerran tieverkostoilla. Päreen valo oli kerran hyvä valonlähde.

Meillä voi olla ultrahienoa teknologiaa ja älypuhelinsovelluksella vedettäviä vessanpönttöjä, mutta se kaikki jos katoaa - niin sitä valoa ja lämpöä haetaan tulesta.