Paikkatieto, merikartat sisävesiltä

 

03.08.2024
Paikkatietoikkunaa

Syvyyskartat löytyvät Suomen sisävesiltä merikarttojen muodossa interneti osoitteesta http://www.paikkatietoikkuna.fi/ Hae karttatasoista, kunhan ensin klikkailet pois esittelyt ja tiedot laserkeilausaineistosta - "mer" Siis kirjoita tuo merkkiyhdistelmä ja haku löytää merikartat. Valitse ne kaikki kolme, laita taustakartta selkokartaksi. Linkki tähän löytyy karttanäkymän alalaidasta. Karttatasojen läpinäkyvyyttä voi säätää.

Eli karttatasojen nimet olisivat, joita tässä käsittelen: Syvyyskäyrät (merikartta), Syvyyspisteet (merikartta) ja Syvyysalueet (merikartta)

Viimeksi valitun läpinäkyvyyttä (näet järvien nimet) voi säätää Valitut tasot - kohdassa. Vaikka kohtaan 69% koska se on kiva luku. Liittyy siihen, miten aikuismieli tajuaa kaksimielisyydet. Ja vain siitä syystä, että elämä raastaa meistä pois lapsuuden viattomuudet.

Syvältä on se? Aasinsilta jälleen järvien syvyyksiin. Näitä paikkatietoikkunan merikarttoja EI saa käyttää navigointiin, sillä ne eivät täytä virallisten merikarttojen vaatimuksia. Kyseessähän on avoin data. Mutta jos kiinnostaa järvien syvyydet - niin tätä voi käyttää viihteeksi. Kuten tieto siitä, että Outokummun lähellä oleva Rikkavesi.. Sen syvin kohta on 60metriä.

Miten sitten näkee järvistä ne syvimmät kohdat? Ne ovat kuvattu vaaleimpina alueina. Eli mitä sinisempää, niin sen matalempaa. Mä löysin noi merikartat tuosta palvelusta eilen kun siellä Jämsänkosken tyhmässä saa vain selata nettiä. Siis jos annettu tehtävä on helppo. Kuten nyt powerpoint esityksen teko, perus asiakirjatuotanto wordilla tai hiiren käyttö. väsäsin microsoft excellillä nopeasti budjettilaskelman. Se kun on helppo rakentaa. Samalla sai neuvoa toisille, mistä löytyy "ESC" näppäin näppämistöstä. Vinkki: vasen ylänurkka näppäimistössä. yleensä, jos näppäimistö on ulkoinen, se näppäin on ainoa joka on erillään muista. Eksyin aiheesta ja taisin tehdä kirjoitusvirheen sanassa "ryhmä" Väärä alkukirjain..

Kas taas tulostuu suoraa ajatusta näytölle. samapa se. kai. Mutta palatakseni aiheeseen, kerron että Pyhäselkä Pitämysniemen vieressä on 9 - 23 metriä syvä. Kyseisen järven rannassa on kaupunki nimeltä Joensuu. Saimaalla Kokonselkä, joka on Ahvionsaaren edessä - on 50 metriä syvä. Mitä nyt noiden syvyyskarttojen mukaan päättelee, niin keskisyvyys Suomen isoissa järvissä on se 30 - 50 metriä. Tietty on syvempiäkin kohtia. Päijänne on yli 90 metriä syvä, syvin kohta tuon paikkatietoikkunan mukaan on Ristinselällä Kallioniemen ja Kummeisaaren välissä olevat 94metrin syvänne. mutta on muissakin järvissä yli 70 metriä syviä kohtia.

Syvyyskäyristä näkee hyvin, miten aikoinaan jääkausi kairasi järvet maaperään. Jos vaintaa taustakartan maastokarttaan, niin näkee hyvin maaston korkeimman ja matalimman (järven syvyyden) samaan aikaan.

Suur-Saimaan syvimmät kohdat - mitä tässä pikaisesti oon katsonut, löytyvät Suuri-Jänkäsalon edestä ja ne ovat 68m - 66m. Sitten on myös matalia kohtia, kuten PIILUVANSELÄLLÄ (kirjoitin tuon suuraakkosin, jottei siitä vahingossa lukisi erästä toista sanaa) Tuolla vosii seistä pohjassa keskellä järven selkää. Siellä syvyyttä vain 0,5metriä.

Koulussa kyllä on opittu, että Päijänne on syvin järvi. Mutta Inarijärvelläkin on kohta, jonka syvyys on 95metriä. Eli Tämän tiedon valossa Päijänne jää kakkossijalle ja Inarinjärvi voittaa täpärästä metrillä!

Millä sitten voisin hahmottaa syvyyksiä? Moni on matkustanut Junilla Tampereen aseman ohi, jonka vieressä kohoaa se Tornihotelli. Sen torpan korkeus on 88 metriä. Joten se rakennus jäisi kokonaan veden alle Päijänteen ja Inarinjärvien syvimmissä kohdissa.

Mikael Abricolan kirkon torni Helsingissä saattaisi olla hyvä keino hahmottaa syvyyksiä.

Tämä oli siis yksi tapa käyttää paikkatietoikkunaa. Siellä on valtavasti eri karttatasoja. Myös historialliset ilmatkuvat ovat hienoja. Niistä näkyy miten ennenvanhaan vesistöjä pitkin uitettiin puuta. (tekemäni ohje niiden katsomiseen: https://www.simopahula.fi/paikkateto.htm )

 

---