20 vuotta Konginkankaan onnettomuudesta

 

19.03.2024
20 vuotta pahasta bussiturmasta

Konginkankaan bussiturmasta on tänään tasan 20 vuotta. Tuossa turmassa kuoli 23 nuorta. Onnettomuuden olisi estänyt keskikaide. Nyt viimein ensi kesänä kuulemma YLE uutisten mukaan, kyseinen paikka saa keskikaiteet. Hyvää onnea on ollut, ettei samanlaista onnettomuutta ole sattunut siinä kohtaa. Vielä on talvea jäljellä ennen ensi kesää. Kestääkö hyvä tuuri?

Tämä vitkuttelu muistuttaa mua eräästä asiasta. Siis Kaipolan Ala-asteella 1980 luvulla oli tapana ottaa pihakeinut pois melki heti elokuun jälkeen ja laittaa ne paikoilleen toukokuun puolivälissä. Ja me tahdoimme että, ne keinut saisivat olla koko lukukauden paikoillaan. No sitten meidän ikäryhmä siirtyi Jämsän yläasteisiin - ja sitä seuraavana syksynä kun meidän ikäryhmä vaihtoi kouluja - ne keinut jätettiin paikoilleen.

Muisto oli kirjoitettava ylös ja se liittyy tähän asiaan siten, että joku tahdottu asia toteutuessaan saattaa tulla liian myöhään. Tuossahan pihakeinu-asiassa se oli että kun me - jotka niiden keinujen tahdoimme olevan koko lukukauden (en muista kutsuttiinko niitää joko lukuvuosiksi vai - kausiksi) - vaihdoimme koulua, niin keinut jätettiin pysyvästi pihalle. Kyllähän niitä vissiin satunnaisesti tuli käytettyä, muttei se ollut sama. En ole siitä katkera, mutta sainhan tämänkin kirjoitettua ylös.

Palaan asiaan.

19.03.2004 - Perjantaina jolloin suomi suri - 20.03.2004 - Vesisadetta, jos uskominen tuulilasinpyyhkiöitä ja sateenvarjoja -
20.03.2004i - Uutta tietoa - 21.03.2004 - yöllä - 21.03.2004 - Sää ei suosi ihmistä - 21.03.2004ii - vielä jotain..

Oheiset linkit vievät 20 vuotta ajassa taaksepäin tässä nettipäiväkirjassani. Mä luin noi ja huomaan, että uutinen ei heti kolahtanut. Koska ensimmäisissä uutisissa. mitä sain ei ollut uutiskuvia tapahtuneesta. Pikkuhiljaa sitä alkoi tajuamaan, mitä oli tapahtunut ja tietty kollektiivinen suru tarttui minuunkin. Tuona päivänä Iltapäivälehtien lööpit kertoivat puolialastomasta Karita Mattilasta. Minkäs teet kun järkyttävämpi uutinen tulee kun lehdet ovat jo painettu ja toimitettu eteenpäin?

Huomaan ajatusvirheeni. Eli en tarkoittanut, että puolialaston oopperalaulaja olisi järkyttävä uutinen, mutta jostain syystä hänestä oli juttua sen päivän lööpeissä. Lehti oli siis jo painettu ja toimitettu. Muistaakseni ne lööpit vaihdettiin kesken päivän - kun uusi lehtipainos oli saatu painettua ja pikatoimitettua myyntipaikkoihin.

Se siitä päivästä jäi mieleen, jotenkin epäsopivat lööpit tragediapäivänä. Turmabussi oli Aurinkomatkojen linja-auto. Siitä oli kuvia niissä erikois-iltasanomissa, jotka tuolloin korvasivat Karita Mattila - uutisoinnilla olleet lehdet. Vaan siinä erikoisiltasanomissa oli Aurinkomatkojen mainos. Sama logo, mitä turmakuvissa. Osoitus mainonnan järjettömyydestä.

Kuinka usein busseille tapahtuu sitten onnettomuuksia? Itse olen matkustanut myös linja-autoilla paljon.

Jos nopeasti lasken kuinka monta kilometriä oli keskimäärin elämässäni mennyt linja-autoilla, niin yhtälö vissiin menisi 364 x 51km (Jämsä-Jyväskylä) = 18615km, Jämsä-Kaipola 6km x kai jotain 4880 kertaa johon lasken muutkin 6 km pitkät bussimatkat Jyväskylän paikallisliikenteessä ja Helsingin busseissa, niin vastaukseksi saa 26280km ja jos lisää siihen 18615km, saadaan 47895km

Mikä on maapallon ympäri ja 7000 kilometriä vielä uutta kierrosta. Enkä ole joutunut kuin yhteen bussionnettomuuteen tuossa ajassa. Se oli Jyväskylässä Voionmaankadulla 1994 kun bussin perään törmäsi toinen auto. Pää nytkähti taaksepäin, mutta vauhti oli hiljainen, niin ei siitä mitään muuta koitunut. Ei ollut paha onnettomuus, yllättävä vain.

No onnettomuudet ovat kyllä yllätyksiä yleensä.. Yhden kerran bussi on hajonnut kesken matkan. Eli aina harvinaisia.

Tällähän mä laskeskelin sitä mahdollisuutta, että millä todennäköisyydellä Konginkankaalla tapahtuisi paha onnettomuus, ennen sen keskikaiteen rakentamista. Ja se on melko pieni. Mutta olemassa oleva. Siitä onnettomuudesta ihmiset kärsivät yhä.

Konginkankaan onnettomuuspaikka? Google Mapsista löytyy kuvia muistolaatasta Tai oikeammin muistorististä. Yksi kuva on kaunis, siinä aurinko on nousemassa muistoristin takaa.

Paikka on keskellä pientä peltoaukeaa. No tietenkin Suomen kummallinen paikannimistö iskee tässäkin päin kunnioituksen naamaa. Eli turmapaikkaa lähellä on Haisevanniitty, Haisevanviita, Hirttokallio ja se mäki, jossa se rekka-auto menetti silloin hallinnan on nimeltään Haisevanmäki.

Jos tuota muistomerkkiä tahtoo katsomaan, niin siihen on mahdollisuus, kääntyy vain valtatieltä pois. Tähän tarjoutuu läheisen pikkutien ristys hyvä mahdollisuudet. Se pikkutie haarautuu melko heti, joten siihen saa auton parkkiin. tämä tie on Jyväskylästä päin vasemmalla ja Oulusta päin tultaessa oikealla puolella. Uusia onnettomuuksia ei tuossa tarvise järjestää, niin mä itse ainakin menisin Konginkankaan taajaman läpi menevää tietä turmapaikan ohi ja kääntyisin siltä tieltä takaisin Jyväskylään päin, niin pääsi kätevämmin kääntymään sille pikkutielle. se haarautuu varmaan metsäteiksi.

Katsokaa itse kartoista. Ajattelin vain kertoa, että se on google mapsin mukaan mahdollista. Pitää olla vain hyvin varovainen ja ajoittaa vierailu aikaan, jolloin ei ole paljon liikennettä.

Tuosta on siis se 20 vuotta tänään. Se päivä oli aika paha. Konginkankaalla se näkyi sillä, että valtatien liikenne ohjattiin kylän läpi.

Onneksi tänä vuonna viimein sinne tulee se keskikaide. Mutta Suomen tieverkolle jää kyllä monta muuta paikkaa, joka tarjoaa uudelle onnettomuudelle hyvät tapahtuma-olosuhteet. 

 

 Päivitystä.. Kun sain eilen tuon merkinnän kirjoitettua ja laitettua nettiin - niin sillä välillä oli tullut viesti puhelimeen. Setäni on menehtynyt. Hän oli läheiseni ja muistan miten hän lohdutti mua kun isäni, hänen veljensä, oli kuollut. tämä tapahtui 7 vuotta sitten. En jaksa tästä enempää nyt kirjoittaa kuten uutta merkintää. Maailma voi muuttua äkisti. Vain viikko sitten setäni voi hyvin.