(merkintää korjattu 06.10.26 siten että tää mun koodi hakee oikean merkinnänkin sivuilta. Myönnän.. tein niin perustavan koodausmokan kun en muistanut ankkuria laittaa kuntoon ja myös tiedostopääte jäi pois..)
02.10.2026
Aamutila lababma samba
Kaiketi muu ihmiskunta kaipaisi selvennyksiä merkinnän otsikon taakse? Ei se sen kummempi ollut, kuin mitä Yle Radio Suomi soitti tänään kello 05:28 kun stereolaitteeni herätystoiminto käynnisti radion.
Siellä soi joku samba tai labamba. Eli kuinka tylsää, tämä ei tule kertomaankaan Rion Sambakekkereistä vaan tylsästi siitä - miten erään ihmisen käynnistämä elämänsä laadun parantaminen on lähtenyt käyntiin.
Mutta ennen sitä kerrotaan soiva kappale: "CMX - mekaanisten lintujen puisto"
Ja tiedätte jo rutiinini. Nyt isken pre classia, joten tämä teksti on luettavissa hyvin vain sivustollani, jonne toi alun sininen kuva vie - ja vielä tähän oikeaan merkintään.
Sillä sehän oli että, kun kirjoitan tätä suoraan koodieditorissa, niin tuolla mainitulla luokalla - mun ei tartte kirjoittaa rivinvaihtotageja. Tämän kirjan toimittaminen on vain nopeampaa kun ei tartte siirtää tekstiä toisesta editorista toiseen. Ja sitten mitä mä lupasin. Eli tänäkin aamuna mä heräsin hyvillä oloin. Tuossa viikko sitten tein peiliharjoituksen, jonka tarkoitus on nostaa itsetuntoa. Kuten ensin kehumalla itseään, sit harrastaa pientä flirttiä peilikuvansa kanssa ja toistaa sitä. Se perustuu siihen, miten aivot tulkitsee flirtin. Ne lukee vain mikroeleet ja ilmeet - eivät tajua kun oot vähän aikaa katsonut sitä peiliä - että se joka kehuu, olet sä itse. Ja siten yhdistävät mitä näkevät johonkin miellyttävään. Eli alkavat muuttamaan toimintaansa. Itsekin olin sitä epäilevää sorttia. Tyhmältä vaikuttanut harjoite.. Ihan taatusti huuhaata, mutta kokeillaan nyt huvin vuoksi. Mutta sittemmin olen huomannut, että.. No se perhana on toiminut! Itsetuntoni on kasvanut jo viikossa, olen toistanut harjoitusta päivittäin. Olen huomannut hymyileväni enemmän ja oloni siis on hyvä. Otan sen harjoitteen mukaan jokapäiväistä elämääni, sillä olen huomannut olevani onnellisempi. Olen alkanut pitämään itseäni komeana miehenä. En myöskään enää hermostu pikkuasioista. Tai on tää seuraava vähän suurempi asia.. Siis pitkästä aikaa toi mun laiska silmä on alkanut vaivaamaan jälleen. On myös syksy. Tavallisesti tämä aiheuttaisi aika suurta masennusta ja eristyneisyyttä minulta. Mutta nyt oon huomannut ajattelevani, että se on jotain mikä on minussa. Sitä voi harjoittaa silmäharjoituksilla. En voi asialle muuta, joten en ala sen haitata elämääni. Mä olen mikä olen. Itselleni kelpaan kyllä. 50. syntymäpäiväni lähestyy niin sitäkin ajatellen - aattelin jotain muutosta elämääni ja sitten löysin tuon peiliharjoituksen, joka auttaa näinkin paatunutta pessimistiä. Tahdon alkaa uuden ajan elämässäni, ei se muuten mitenkään muutu - ellen itse muutu. Ja täytyy sanoa että on hyvä olo. Ja tarkoitan sitä!
Eilenkin kävin kävelemässä. Olin menossa suoraan keskustaan päin, kun käännyin ja lähdin sivukatuja ja kävelyteitä pitkin joen rantaan ysitien sillan luo. Joki virtasi jo. Varmaan Jämsänkoskella juoksutetaan jo virtaa eteenpäin. Eli on kenties vettäkin jopa tänä vuonna satanut. Oli kaunis päivä ja kuten tuossa sanoin, nautin olostani. Huomasin hymyileväni vähän melkein koko ajan (mikä tuntui kasvoissa oudolle pitkästä aikaa..) Syksyn värit olivat hienot, oli lämmintä. Tarkeni sillä Nirvanan t-paidalla ja nahkatakilla.
Päässäni oli se vanha kotsani. Eli lippalakkini, pitäis hommata kyllä jo uusi mutta kelvatoon. Tultuani joen vartta pitkin keskustaan, kävin Akuliinassa kahvilla. Sen jälkeen kävin K-market Jämsässä. Kyllä mä olen ottanut sen kaupan vakikaupakseni. En anna sen haitata, että myyjänurani loppui siihen kauppaan. Kun työkokeilussa selvisi pari vuotta sitten - ettei minusta enää niihin hommiin ole. Siellä nainen kahvihyllyllä pyysi apuani, että sai ylähyllyn perältä kaksi pakettia Reykjavik-kahvia. Tiett mä häntä autoin mielelläni. Teki hyvää. Enkä onnistunut pommittamaan häntä Napoli-kahvipaketeilla, jotka olivat siinä aika reunalla.
Lähdin siitä sitten kotiini. Tosin koko Jämsän keskusta on samaa, kun olisin "kotona". Onhan tää mun kotikaupunki.. Päästyäni perille, sain taas eteenpäin tämän nettipäiväkirjan uudelleenkoodausta. Siis ensin uudistin kaikkien merkintäsivujen koodaukset, nyt korjaan viitelinkit ja viimeistelen projektin. Sekin tuntuu hyvältä, että pikkuhiljaa saan suurta urakkaani valmiiksi.
Kyllä. Minulla on hyvä olo. Nautin elämästäni!
No mainitsemani peiliharjoitus ei sovellu kaikille, mutta on muitakin. Niitä kyllä löytyy netistä hakemalla. Toisto on niissäkin se avainsana. Jo viikossa siis tilanne voi muuttua!