09.03.2005
Maaliman mustat hampaat.
Pakkomielteen kudosta, kaikki ne sanat. Käärmeenkieli pirun nyrkissä. Tämän runon tahtoisin unohtaa. CMX. tietty. Tietty CMX soi. Jälkeen pitkän päivän. Epävarmuus tulevaisuudesta on tilapäisesti poissa. Onko se hyvä asia? Siis nyt ei ole levoton olo tulevasta. Ehkä mä voisin selkeyttää asioita. keskiviikko on tänään - eilen. Keskiyöllä kun kirjoittaa niin käsite "eilinen" on sitä muuttuvaa sorttia oleva aikakäsitys. Ja kun jostain syystä sitä tahtoo olla mahdollisimman selviö aikamääritteissä. Tai sitten turhissa sivulauseissa, vailla tarkoitusta.
Mutta ensimmäinen muistikuva oli se, että jotenkin sain kännykästä sen herätyksen pois. Aamulla aurinko paistoi huoneeseeni. Se oli syynä äkkilähtöön ja pesemättömään tukkaan. Keskiviikkoiseen tapaan ei ollut saksaa. Tai muilla oli, muttei minulla. Ainoa vieras kieli oli englanti. Saksan tunnit käytin hyvin opinnäytetyöni asiasisällön tarkistamisessa.
Taitaa olla ensimmäinen kerta, kun jollain mun tekeleellä on niin paljon kysyntää. Opinnäytetyötäni on kyselty. Sitä käytetyään myös luennolla, johon osallistuu käsitykseni mukaan lukionopettajia ympäri suomea. Kukin heistä saa oman kappaleen sitä asiakirjaa jonka uusin versio on tämän koneen kovalevyllä. Korjattu ja muotoiltu versio. Sen kai saan valmiiksi tällä viikolla ja palautan sen. Se on sitten siinä. Opinnäytetyö on viimeinen suuri asia tässä koulutuksessa. Sain kuulla tänään, että kyllä mä valmistun ajallaan. Koulun opoa ja mua yhdistää sama nainen menneisyydestä. Mutta ne opintoviikot ovat reilassa. Mä valmistun ja sitten haen töitä. Sitten jossain välissä muutan omaan kämppään. Aloitan oman elämäni. Paikkakunta vain on epäselviö.
Mutta tänä iltana en voi tai ehdi aloittaa uutta elämää.
Opettaja, joka kertoi vahingossa tipuilla olevan hännät, tietääkin enemmän linnuista kuin tiesimme. Mä en muista. Mä siis en muista mitä se oli kahvitauolla vai oliko se nyt sitten ruokatauolla - josta paremmin käytetään nimitystä lounas. Eli jolloin tapahtui jotain hauskaa. Heitin läppää jostain hauskasta. Meillä oli maissinkeltaista kalkkunakeittoa. "mies tukehtui maissinkeltaiseen kalkkunakeittoon Järvenpäässä"
Okei.. se oli vain lientä, mikä meni väärään kurkkuun. Kännykät olivat pääosassa kahvitauolla. Ne eivät soineet, niillä ei päässyt internettiin. Mä en tajua simpukkamalleja. Liian pieniä ja vaikeita. No, eihän mun ole sellaista pakko omistaa. Omani on toiminut hyvin. Mitä tänään oli virraton, koska akku oli lopussa.
Päivä päättyi Excelin syväntävään. Aiheena oli kaaviot ja taulukot - tuttua juttua - joten kaikki läsnäolleet tietohallinnon opiskelijat olivat netissä tai pasianssissa. Koska meitä väsytti ja asia oli tuttu.
Kävin sitten S-marketissakin. Puoli kuudelta. Satuin jälleen sen yhden tyypin kassalle. Olen mä nähnyt sen pojan aikaisemmin, mutten ole kiinnittänyt huomiota hänen silmiinsä. Ne katsovat vinoon. Okei.. eihän munkaan silmät nyt kuopissaan pysy samassa linjassa, mutta kun se näytti oudolta niin kiinnitin huomiota. Ei, ei minulla ole S-etu korttia. Ei sitä ole vieläkään. Olen kyllä miettinyt sen hankkimista 3 vuotta ja nyt on liian myöhäistä hommata sitä. Vai onko? Se tyyppi markkinoi minulle S-etukorttia jo toistamiseen. Kaiketi siihen kauppaan on näinä 3 vuotena mennyt arviolta se yli 600 euroa. Kaikkinensa. Näin äkisti arvioituna.
Etsin kaikki tietämykseni S-etukortista juuri ja sen tiedon pohjalta sen ehkä voisi ottaakin. Jos sattuu osumaan jonkun S-marketin tai S-ryhmän liikkeen lähistölle asumaan.
Internet. Maailmanlaajuinen tietokoneiden verkko jota ei hallitse vielä Google. Tänäänkin Google suomi jaksoi juhlistaa eilistä naistenpäivää logollaan. Googlessahan on ne vaihtuvat logot. Jostain syystä naistenpäivän logo ei ollut linkki naisasiasivuille. Ehkei Google ei katsonut tarpeelliseksi juhlistaa naistenpäivää teemahaulla. Tai sitten joku päätti, että sen logon luominen linkiksi, vie liikaa aikaa.
Tästä päivästä ei ole muuta jäljellä kun CD-tallennus. opinnäytetyö ja kotisivut. Vaikka sitä muistaisi päivittää tämän kirjankin nettiin huomenna torstaina. 10 päivä tätä kuuta. Aika kiitää kuin pillastunut pendolino. Valitettavasti se pääasema tulee jossain välissä vastaan. Jos elämä olisi kuin junamatka Järvenpäästä Helsinkiin, niin tunnen olevani Kyrölässä. Juna pysähtyy jokaisella asemalla ja seisakilla. Seuraavana Kerava. Jos elämä olisi kuin junamatka.
CMX olkoon täysi sinun maljasi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.