Kananmunia, susia.. Tänään on 27.

27.01.2008
Tänään on 27.

Aamun ensimmäinen kahvi. Hitsi, kun mä osaan keittää tosi hyvää kahvia - ja muutkin ovat sitä mieltä.

Tammikuun 27. vuonna 2008. Muuttuvaa faktatietoa, joka on voimassa vielä tämän päivän. Perustamme elämämme faktatietoihin, kuten se että jos pudottaa kananmunan lattialle - niin se särkyy. Jos elämäämme eivät ohjaisi faktat - niin se esine voisi vaikka jäädä ilmaan kellumaan taikka sitten pudota ylöspäin jolloin se rikkoontuisi kattoon - mutta jätökset valuisivatkin kohti seinää.

Tuollainen epäsäännöllinen maailma tekisi elämästä aika vaikeaa, joten - vaikka mikä olisi uskonnollinen vakaamuksenne tai olisitte kuka tahansa - niin faktat ohjaavat elämäämme. Jos esimerkiksi palovarotinta huonommin rääkyvä ja hittimusiikilla ihmiskuntaa rienaava Rhianna, paavi sekä afrikan sademetsien alaston alkuasukas pudottaisivat kananmunan - niin se tippuisi alas ja särkyisi.

Joten faktat ohjaavat kaikkien elämää. Oli hän sitten aivopesumusiikkia luova turha tähtönen, uskonnollisen maailman johtaja taikka sitten onnellinen ihminen, joka ei elä länsimaiseen kiireiseen ja tavaraa palvovan sivistyksen mukaan - niin faktatieto kananmunan käyttäytymisestä patee heihin kaikkiin.

Alkujohdannon jälkeen.. merkintään.

Paikallislehden etusivulla on kuva susiparista, siis kyseessä ihmisen koiria satunnaisesti syövät sudet. Minä kyllä näkisin kerrostaloasuntoni ikkunasta susirajalle, jos puusto olisi poissa blokkaamassa maisemaa. Aivan, blokkaamisella tarkoitettiin ennen sitä että joku esti jotain. Nykyään se tarkoittaa suosittua nettijulkaisun ilmeämismuotoa. Villieläin: susi.

Otsikko kuuluu: Susipari etsii sijaa. Uusi lauma on syntymässä ja sitä yritetään estää. Minulla on omakohtaisia kokemuksia siitä, kun on mökillä yöllä ukona pissalla ja kuulee järven toiselta puolelta suden ulvontaa - niin se saa kummasti kaaren pitenemään.

Tietohallinnon ja toimistopalveluiden merkonomi pelkää susia. Jep. Vaikka meillä on teknologiaa - niin alkukantaiset pelot elävät ja voivat hyvin.

Tänään on vapaapäivä. Työmatkoillani olen kyllä tavannut villieläimiä. Siis pari rusakkoa ja kolme oravaa. Tää kaupunkihan on ympäröity metsillä.Lämpötilat tältä päivältä tietty voisin arkistoida.
eli kylmin lämpötila välillä 26.1.2008 - 27.1.2008 oli -6.4c. Lämpimintä arvoa en arkistoi - koska olen näemmä unohtanut nollata digitaallisen mittarini muistit.

Kirjoittamisestani..

kirjoitan, siis olen. On sivujeni slogan. Siis olen nettikirjailija. Pari tekstiä on hukassa, mutta kolmas löytyi. Nämä tekstit ovat sellaisia "kehitettäviä"

Koska taannoin silloisesta koneesta levisi se kovalevy - niin siinä meni yksi tekstinalku jota pidin hyvänä. siis kertomuksena matkasta kilpisjärvelle ( tai johonkin muualle pohjoiseen ) Kehys oli se, että kun on tapahtunut kylliksi asioita - niin mies ei kestä. Ei siis ideana ollut itsarikertomus - vaan tarina joka rakentuisi enemmän muistikuvien ja reaaliajassa tapahtuvien tapahtumien varaan. Lisähohtoa toi se, että tämä päähenkilö lähtisi Jämsästä Tampereen kautta junalla pohjoiseen, tampereella tapaisi naisen jonka kanssa jakaa hyttinsä - koska tämän naisen hyttiin on humalainen oksentanut.

Matkalla sattusii parempi tutustuminen. mutta siten, että päähenkilö mies Jämsästä - ei kertoisi kuin tipottain historiastaan. Kotikaupunkiin jäi sotkuinen ihmissuhde.

kai sen lukeminen kiinnostaisi ihmisiä? Voinhan mä kirjoittaa sen joskus uudestaan - siis sen alun.

tekstiarkistoni avautuu tuolta http://simopahula.fi/tekstit/tindex.htm