Vanhatkartat.fi saanut hyvän päivityksen!

 

03.09.2024
vanhat kartat avaavat maailmaa

www.vanhatkartat.fi on sivu, jolla voi selata vanhoja karttoja. Olen tiennyt sivun olemassaolosta jo kauan, mutta nyt huomasin että sinne on lisätty aika kattavasti karttoja suomesta vuosien 1860 - 1950 väliseltä ajalta. 1950 - 2020 ajan kartat ovat olleet jo palvelussa mukana ja sikäli tuttuja.

Mitä noista olen oppinut? Jämsän rautatieasema saattaisi olla kauempana nykyisestä keskustasta, jos Kaipolaan ei olisi perustettu paperitehdasta (oma spekulaatio, johon palaan myöhemmin). Jyväskylässä oleva Mäti-Matin kaupunginosalla ei ole mitään yhteyttä Matti Nykäseen. Mäki-Matti näkyy jo vuoden 1923 kartassa. Mikä on aikaisin tarkin saatavilla oleva kartta tuossa palvelussa Jyväskylän alueesta.

Palvelu toimii zoomalla karttaa. Vuoden 1863 kartan saa uudelleen näkyviin kun zoomaa karttaa ulos kunnes tulee teksti, joka kehoittaa zoomalla sisään. Ja tämä kartta on mielenkiitoinen. se on tiekartta ajalta, kun suomessa autoja oli varmaan alle 20 kappaletta, jos sitäkään.

Jämsän kohdalla näkyy Jämsäjärvi, joka muodostui sillä, että Jämsänjokea ei ollut vielä ruopattu. Kaipola näkyy kartalla lähellä Jämsän nykyistä keskusta. Mun pitäis etsiä jostain kyllä tietoa Kaipolan talon historiasta (joka oli suuri talo Kaipolan alueella, josta kylän nimi tuli) Että oliko se tuolloin lähellä Jämsän nykyistä keskusta vai onko kyseessä karttavirhe. Olkkolan kylä kun näkyy oikealla paikallaan. Päätie Jämsästä meni Hassin ja Puukkoisten kautta. Jyväskylään päin Jämsästä lähdettiin Jaatilan kohdalta. Eli kun nykyään kun valtatie 9 menee noin 2 km Jämsän kirkosta etelään, niin tuolloinen valtatie meni kirkolta n. 1 km pohjoiseen. Tuolloin oli Kirkon kohdalla silta, kirkkosilta. Se ei kestänyt kun proomu osui siihen vuonna 1924. Pystyi kyllä pystyssä, mutta romahti lopullisesti vuonna 1926 (museo24.fi)

Jämsän rautatieasema siis olisi ollut siinä, missä nykyään on Pietilän kaupunginosa. Rata olisi kiertänyt Matkosvuoren pohjoispuolelta. Olkkolan sahalle rata olisi kiertäny nykyistä linjausta lännempää ja mennyt juuri siitä, missä nykyään on Kaipolan liittymä tiellä 24. Tämä näkyy vuoden 1934 kartassa. Tämä oli minulle täysin uutta tietoa. Vanhoja karttoja kun on ollut vaikea löytää ja rautatien saapumisesta Jämsään tiesin voivan kiittää tehtaita ja Juuso Waldenia joka perusti Kaipolan tehtaan. Tuolla aikasemmalla ratalinjauksella, rautatietä ei olisi voinut vetää Tiirinniemeen saakka - jossa se tehdas siis on. joten radat rakennettiin nykyisille paikoilleen. Lisätietoja Jämsänjokilaakson metsäteollisuuden vaiheista voi lukea Museo24.fistä.

museo24 linkit siis vievät tässä eri aiheisiin. En ala tämän enempää tuota käsittelemään.

Karttapalvelussa on nähtävissä talvisota vuosien kartat. Vuoden 1943 kartassa näkyy Jämsän rautatieaseman paikka nykyisin Pietilän kohdalla. Toisaalta jos toinen suunnitelma olisi toteutunut, niin tuo rautatieaseman paikka olisi ollut lähempänä Jämsän keskustaa. Jämsälle piirettiin asemakaava 1900 luvun alussa. ja se toteutuessaan tarkoittaisi, että Jämsä saattaisi olla yhtä suuri kaupunki kuten vaikka Seinäjoki nyt on. Täällä olisi bulevardeja, aukioita ja paljon enemmän katuja sekä eräänlainen ruutukaava. Myös Kaipola olisi suurempi paikka.

Monesta muustakin kaupungista saattaa löytyä vastaavanlaisia asioita, jotka ikänsä kyseisellä paikkakunnalla asuneelle voivat tulla yllätyksenä. Kuten nyt esim. Kotkassa sapokan lahti voisi olla läpikuljetta venereitti. Tammikadun paikalla olisi kanava ja Merihelmi voisi olla siis saari.

Karttapalvelussa näkyy myös yksi rautateiden risteyskohta, jonka vieressä on pieni kylä nimeltä Riihimäki.

Riihimäki, Lahti, Kouvola. Siinä on Suomessa ne paikkakunnat, jotka kasvoivat rautateiden ansiosta. Siis suuremmat kaupungit suomessa, jotka ovat syntyneet rautateiden ansiosta. Onhan tietty Pieksämäki sekä Mikkeli joiden kehitykseen rautateillä on ollut suuri merkitys. Vaikuttavaa katsoa kyllä karttoja kotimaasta, kun tää ei vielä ollut itsenäinen valtio.

Jos paikallishistoria kiinnostaa, niin vanhatkartat.fi on hyvä palvelu kun käyttää sitä ja ilmakuvia https://kartta.paikkatietoikkuna.fi/ palvelun kautta. (tekemäni ohje niiden katsomiseen)