6616 number of the waterbeast

 

06.06.2016
6616 - number of the waterbeast

Vesijohtovesi, mitä tuossa minulla on tuopissani - on syy miksi maailmassa on tapahtunut asioita. Tulvia: Eurooppa ja Yhdysvallat. Kuivuutta: Eurooppa ja Yhdysvallat. Euroopassa on satanut rankasti ja joet ovat tulvineet yli äyräidensä. Yhdysvaltojen keskilännissä taas vettä on satanut rankasti ja se on johtanut äkkitulviin. Myös tornadot ovat sielläpäin tehneet tuhoja. Näistä kerrotaan enemmän.

Kuitenkin se on tapahtumassa, mitä valtaväestö ei vaan halua tajuta: Aika on loppumassa. Uusimpien uutisten mukaan Aasia on menettämässä ruokasatonsa kuivuuden vuoksi. Johtaa levottomuuksiin ja massamuuttoihin, uuteen pakolaisuuteen. Jossain yhteydessä oli mielenkiintosen ironisesti kerrottu - että ilmastopakolaisuus on kasvava trendi. Siis muoti-ilmiö, viihdettä siis.

Nauretaan sitten maha kippurassa sitäkin faktaa, että tässä vuoden sisään on välimerellä hukkunut jo melkein 5000 ihmistä ja määrä on kasvussa. Miksi he sitten lähtevät purjehtimaan aluksilla, jotka ovat kumiveneen luokkaa? Syy on epätoivo, pelko ja ihmisen suuri tahto pysyä elossa.

Tämä vuoden sisään tapahtunut muutos maailmassa on aiheutunut sodasta ja väkivallan pelosta. Siis suorasta ihmisen toiminnasta. Seuraavien vuosien suuri muutos maailmassa johtuu ihmisen epäsuorasta toiminnasta, joka on johtanut ilmaston muuttumiseen ja äärimmäisiin sääilmiöihin. Kuten siihen - että ei sada ja kokonainen maanosa ei saa ruokaa.

Muutama tuoren ilmastouutinen:

Maapallon ilmasto on tehnyt joka kuukausi uuden lämpöennätyksen kuluneen vuoden sisään. Pariisin ilmastokokouksen asettama "turvaraja" on jo lähellä.

Merenpinnan nousu on jo hävittänyt ainakin viisi saarta tyynellämerellä. Saaret olivat asuttuja.

Intiassa yli 330 miljoonaa kärsii kuivuudesta, ruokasadot tuhoutumassa ympäri aasiaa.

Etelänapamantereen jää voi sulaa paljon luultua nopeammin - meret voivat nousta jopa metrin seuraavan 100 vuoden sisään. - Ja jopa 15 metriä vuoteen 2500 mennessä.

Mutta - jälleen hyvin ironisesti uutisvirrasta, jonka YLE antaa - luki myös näin:

Jyväskylässä viime yönä jopa viisi astetta pakkasta. Ensi yöstä voi tulla jopa kylmempi. Kesäkuussa 2016

Kuivuudesta aletaan kärsimään jo yllättävissä paikoissa, kuten Ruotsissa. Öölännissä pohjavedet ovat olleet hyvin matalalla siitä syystä, että siellä päin maailmaa on satanut ennätyksellisen vähän.

Norja on kieltämässä polttomoottoriautot. Kun miettii kyseisen maan tieverkkoa - niin ongelmia tulossa. Ilmastonmuutoksesta on tullut myös uusia tutkimustuloksia: Se muuttaa meidän ruokaviljamme myrkyllisiksi. Ja jälleen vesi on syynä. Liika vesi rankkasateiden muodossa kyllä antaa kasveille kasvupyrähdyksen ja hyvät mahdollisuudet myös varastoida ympäristön myrkkyjä itseensä.

Tämä tapahtuu nyt. Vanhaa tarinaa tämä, että vaikka koko maailma lopettaisi päästönsä juuri NYT - niin vahinko on jo tapahtunut. Meret tulevat nousemaan ainakin 5 metriä seuraavan kahden sadan vuoden kuluessa. Missä kaupungeissa se sitten vaikuttaa?

No listaa kaikki maailman kaupungit, jotka sijatsevat joko meren rannalla tai sellaisen joen varrella - joka on aika lailla merenpinnan tason kanssa kihloissa.

Ongelmia parisuhteessa tiedossa.

Masennuksesta, kohtaamisista ja plussapisteenä isyystunteet. Yöllistä siis

 

04.06.2016
yöllistä, ties kuinka mones osa

Joten minun pitäisi tässä kirjoittaa jotain niin sanottua yöllistä, kerta toi otsikko niin meni. Ainakin musiikkina on taas totalsefthadret sinihammas kuulokkeista. Levy .. tietenkin Totalselfhadred - suomeksihan toi menisi tyyliin ' täydellinen itseviha'

miksi?

Tällä hetkellä minulla ei ole OIKEASTAAN mitään syytä olla kenties edes vähän masentunut. caps lockilla oli tarkoitus. Ei minulla ole kai sitten mitään masennusta päällä juuri nyt. Tietty on tiedossa että ne ajat ovat taas tulossa kun sitä on. Totuus. rankkaa suomen kieltä: Kun ihminen vanhenee, hän kokee monia menetyksiä joista pitää ja täytyy selvitä koska.. kai se vaihtoehto, että antaa vaan mennä.. ei toimi

Tänään kassajonossa. Kyllä tästä tulee hyvää tarinaa, jollakin sairaalla tavalla mietittynä.. Koska kyseessä kuitenkin on toisen ihmisen suuri menetys, jonka takia olin niissä hautajaisissakin. Sukua meni.. Leskinainen. Tervehti minua - tunnisti. vakava suru vain siirtyi minuun taas. Olen tästä kirjoittanut tässä kirjassa.. Mutta. Suru siirtyi minuun. Murtuneen ihmisen tervehdys sinulle on jotain sellaista, joka vain pysyy mielessä pitkään.

Mutta olenko minä nyt masentunut? en kai..

Sillä tässä on sovittu sellainenkin asia, että tuossa ihan ensi kuussa taas vierailen pääkaupunkiseudulla. ensi kuu on heinäkuu. Se on nyt kesää, vuodenaikaa - josta tykkään.

Pitääkö minun sitten kysyä itseltäni, kysymystä - että miksi EN ole masentunut? Tällä hetkellä. Vastaus saisi ehkä olla se, että tällä hetkellä mä tahdon nauttia elämästäni ja kotikaupungistani - jota sattuu olemaan rautatiepaikkakunta. Rautatiet. Nehän minut sitten kasvattivat oikeasti lapsesta aikuiseksi. Piti hallita oma matka.

Joskus pelkäsin ihan tätä Jämsääkin. Nyt suunnittelen innolla matkaa - tyyliin - Helsinkiin, Suomen pääkaupunkiin. Paljon kehittynyttä psykölogista paskaa siis tapahtunut aivoissani.

Uusi pitkä tekstini on kehitteillä. Tykkään taas kirjoittamisesta. Eikä sitä tarvitse pelätä, mitä - minut henkilökohtaisesti tuntevat ovat minulle kertoneet - että kertoisin niistä kirjoitelmissani. Yleistän kaiken.

Sillä pääasiassahan minä tahdon sen, että jos joku - kekä lukee tekstejäni - saa niistä jotain lohtua elämäntilanteensa - se on vain hyvä. Sillä minähän käsittelen asioita - jotka kaikille ovat tuttuja. - Ja kaikki kuuluvat elämään, ei niitä siksi tarvitse hävetä.

Jotkut häpeävät menneisyyyttään ja kyllä itsekin syyllistyn tuohon mitä äsken teille tässä kerroin. Se on elämää - en ole täydellinen.

Enkä tahtoisi koskaan edes olevinakaan.

Kyllä. Minä tahtoisin isäksi. Olisin hyvä sellainen. Ja tiedossa on kyllä sekin, että lähitulevaisuudessa, silmäni tulevat kostumaan asiaa käsittäleässä. Kyyneleet ovat ihmisen merkki. Näin kertoi minulle kerran baarimikko. Oli oikeassa. Häpeän tietenkin asiaa, mutta jos tuntuu pahalta - pakko se on purkaa.

Oikeastaa jännä juttu, miten elämä vain muuttaa ihmistä. Minä, joskus pelkuri. En tykännyt olla ihmisten kanssa - on nyt tahtomassa kuten - esimerkkinä - paikallisen Citymarketin iltavastaavaksi, asiakaspalvelua ja vaikeiden tilanteiden hallintaa. Asiakaspalvelu taitaa olla se mun juttu sittenkin. Isot kaupungit? Tietenkin sinne täältä pikkukaupungista lähteminen vähän pelottaa - mutta kuten viimeksikin... SE hetki, kun käveli ovesta sisään - jonka yläpuolella on iso paikkakuntakyltti HELSINKI. Se hymyilytti ja jotenkin vanhasta muistista tiesi - kuinka kaupunki on asettunut kartalle ja kuinka siellä menetellään.

Kai sitten on silleen tämä asia, että tämä yksilö - joka tammikuussa 1994 yritti tappaa itsensä - vittu - jaksaa tätä elämää.

En muuten tainnut edes muistaa vuonna 2014 sitä, että oli tuostakin yrityksestä kulunut 20 vuotta. Tosin - kun tietää itsensä - on aika varma, että olen siitäkin kirjoittanut tänne.

"Olla onnellisen masentunut" - oli joskus se miete - jota kannatin, se tuntui hyvältä, mutta nyt.. Kun lähestyy ikävuosi 40 niin asioilla on tapana muuttua ihan kenenkä tahansa päässä.

Asioilla on tapana muuttua..

Matkakuvaus kertomus.

 

01.06.2016
Matkakuvausta

Kävin tuossa viime viikonloppuna Helsingissä. Matka alkoi sillä, että Jämsän asemalla jostain syystä odottamani IC88 juna tulikin poikkeuksellisesti raiteelle yksi. Jämsässä yleensä junat käyttävät vain raidetta kaksi. Ellei sitten ole toinen juna odottamassa pääsyä kulkutielleen. Tuo kun on yksiraiteinen rata. Tällä kertaa niin ei asia ollut. Juna vain pysähtyi ykkösraiteelle ja raidenäytöt tiedottivat hienosti asiasta. Pysähtyy raiteelle yksi.

Junamatka meni ihan hyvin, en käynyt ravintolavaunussa, en löytänyt kanssamatkustajista edes hetken juttelukumppania. Tuo oli suora yhteys Helsinkiin, joten Tampereella ei tarvinnut vaihtaa junaa. Helsingissä ostin heti sen kolmen päivän seutulipun aseman kioskilta. Käy kaikkiin julkisiin. Siitä sitten kävelin Kamppiin ja tällä kertaa tämä matka oli se - jolloin sitä vuoroa 106 käytin viimeisiä kertoja. Siellä kun rakennetaan kiireellä metron uutta haaraa ja se sekoittaa koko bussivuorot. Julkinen liikenne siirtyy Helsingin ja Espoon välillä busseista raiteille maan alle. Siis ne vuorot, jotka käyttävät lauttasaaren siltaa. Tai näin olin ymmärtäväni paikallisesta tiedotuslehdestä.

Lauantaina käytiin Suomenlinnassa, mikä on kyllä hieno paikka. Raitiovaunulla kauppatorille Kampista ja sitten lauttaan. Kuvia tuli otettua. Tällä kertaa yhteisestä päätöksestä kavereiden kanssa - ei käytetty alkoholia. Oli raitis reissu. Tulimme sitten illansuussa lautalla takaisin ja ratikalla takaisin Kamppiin ja sieltä bussilla takaisin Espooseen.

Sunnuntaina lähdin yksin Helsinkiin, junan lähtöön kun oli tunti aikaa - niin kävelin ringin Helsingin katuja ja tuntui hyvältä. Sai olla tuntematon, kukaan ei edes tunnista edes näöltä. Palasin sitten päärautatieasemalla, jossa en mennyt tällä kertaa minuuttibaarissa käymään. Junani lähti raiteelta seitsemän, joten siirryin laiturin penkille, lähelle raidenäyttöä nauttimaan suuren rautatieaseman tunnelmasta.

Junani IC87 tuli ajallaan ja lähti ajallaan. Matka sujui taas hyvin. Ei tällä kertaa tapahtunut mitään hauskoja välikohtauksia. Ravintolavaunu sai olla ilman minua. Lapsi kysyi äidiltään, kun juna ei ollut vielä edes Orivedellä - että koska tulee se ensimmäinen tunneli? Sai odottaa kauan hän.

Jämsässä juna saapui jälleen raiteelle yksi, raiteella kaksi oli sen päivän myöhässä oleva IC88.

Eipä tällä kertaa tullut mitään isompaa paikkakuntarapulaa. ...sillä kyllä sovittiin että kesemmällä käyn uudelleen siellä. VR kun halvensi lippujensa hintoja niin menopaluun Jämsä - Helsinki saa taas alle 35e