Jämsänjoen alkulähteet?

 

27.04.2024
Ensimmäinen leskenlehti havaittu

Oli siis aika aloittaa uusi merkintäsivu, tiedosto joka jäänee kahden merkinnän riesaksi tulevaisuuteen. Eli kun teen tämän kirjan arkistoa ja poimintasivuja sekä linkityksiä. Ok. tämä on omaa syytäsi, älä tulevaisuudessa valita vaan linkitä.

Talvi vaan kesti tänä vuonna liian kauan. Kevät tulee olemaan aika nopea ja sitten alkaa kesä. Viikon kestävä kevät? Miten luonto sopeutuu siihen? Siihen ollaan kuitenkin menossa, ilmasto muuttuu mutten tässä merkinnässä siitä ala puhumaan. Ensimmäisen leskenlehden sijainti oli Jämsän tervaleppämetsässä. Kävin kävelemässä.

Tahdoin mennä katsomaan Jämsänjokea ja kannatti. Tähän vuodenaikaan se virtaa nopeasti. Nättejä pyöreitä täynnä. Se myös on vaarallinen nyt. pari vuotta sitten vanhempi mieshenkilö oli kaatunut pienvenesatamassa jokeen ja löytyi joen alajuoksun rannasta. Jos ruumis ei olisi takertuntu rantakasvillisuuteen - niin häntä ei olisi varmaankaan löydetty. Kova virta vie vettä Päijänteeseen. Toi Jämsänjoki kun sattuu olemaan suurin Päijänteeseen laskevista joista.

Voi kuvitella minkälaiset olivat Jämsänjoen kevättulvat ennenvanhaan ennen joen ruoppausta ja Jämsänjoen kosken patoamista. Jämsän nykyinen keskusta olisi saari. Tai se on ollut saari. Myös Päijänteen vedenpinta ennen säännöstelyä oli korkeammalla keväisin.

Komean näköinen kyllä joki nykyäänkin on. Eli Jämsän ohitse virtaavan joen alku on Jämsänkoskella, jossa joki virtaa putkissa paperitehtaan ali. Sinne se menee komeassa koskessa, jonka väri on lietteen kellertämä. Siihen koskeen vesi kulkee Koski-keskisen ja yläkosken kautta Kankarisvedestä. Kankarisvesi saa vetensä Lahnajärvestä, joka puolestaan saa vetensä Pirttijärvestä ja Juuanvirrasta. Juuanvirta saa vetensä Uuttanasta, joka puolestaan saa vetensä Isosta Rautavedestä.

Siihen järveen vesi tulee Survostenkosken, Siniäisen ja Kalmaveden kautta. Ne saavat vetensä Pettämältä. Pettämä saa vetensä Suolijoen kautta Pasasjärvestä. Se saa puolestaan vetensä Hankakosken ja Piesalanjoen kautta Petäjävedestä.

Petäjävesi saa vetensä Jämsänvedestä, johon laskee Ruukinmutka. Kyseessä pitkä ja pieni joki, jonka nimi muuttuu jossain välissä Makkarakierteiksi.

Eli suurin joki, joka laskee Päijänteeseen - saa vetensä Makkarakierteiden kautta. Se on pieni ja pitkä joki, joka katoaa satelliittikuvassa niin pieneksi puroksi, ettei sitä voi sitä kautta seurata. Joten vaihdan google earthin maastokarttoihin.

Ja täten sitten tällä paljastuksella romutin lukijan käsityksen kirjoittajan mahtavasta paikallistuntemuskesta.

Samalla romuttuu myös sen tiedon luotettavuus, jonka google earthin kautta sain. Jämsänveteen laskee suurimpana jokena Pengerjoki. Johon liittyy pienempi Ohrajoki. Nämä kaksi jokea saavat vetensä monilta suoalueilta, jonka takia Jämsänjoen vesi on lietettä täynnä ja jos sitä ei ruopattaisiin aina välillä, niin joki matalinisi ja Jämsän keskustasta tulisi jälleen saari.

Muistin kyllä joskus lukeneeni Jämsänjoen alkulähteistä, ja siksi google Earthin ehdottama makkarakierre-joki on virhetietoa googlen tietokannassa. Maanmittauslaitoksen karttapaikan haulla "makkara" löytyi kyllä paikkoja, muttei yksikään niistä ole joki.

Seuratessani sen Pengerjokea, niin se päättyy Pienelle jokisuolle, jonka ympärillä on monta turvetuotantoaluetta. Siitä eteenpäin on mahdoton seurata kartalla tiettyä jokiuomaa. Suomi on suo maata. Eli voin valita pientä jokisuota hauskemman nimen Jämsänjoen veden alkulähteelle. Koska sillä ei ole tiettyä alkulähdettä. On vain valtava suoalue Multian ja Saarijärven välissä. Miina-vainaan suo?

No kunnioitetaan sitä Miina-vainaata ja nimetään hänen suonsa siksi alkulähteeksi niin kaikki on tyytyväsiä.

Päätän tämän merkinnän kertomalla, että Suomessa on 4 taloa joiden nimi on "jortikka".

Nyt tiedätte tuonkin. Ja kuvia Jämsänjoesta löytyy kuvablogistani http://screendisplay.blogspot.com/search/label/joki

Oheinen kuva ei ole käsitelty. Todellakin Vitikkalan sillan valaistus piirtää isänmaalliset värit Jämsänjoen pintaan pimeinä iltoina.