14.06.2017
Kesän ensimmäinen
kastemato
Elämä voi yllättää.
Tänään kun olin Jämsänkoskella, tulin ärrältä ulos
kun join siellä kahvin. Jonkun sortin rituaali mulla se.. Niin
kuulin sen ensimmäisen
kerran sitten isän hautajaisten: Hiljaista tahtia soivat
kirkonkellot. Merkkinä hautajaisista. Tuli paha olo, kaikki se
tuli taas mieleen ja arki-iloni mureni pois. Katuja hakannut
vesisadekaan ei haitannut. Jotenkin sitten se paperitehdas - isä
oli hommissa Kaipolan tehtaalla - ja ne kirkonkellot.. saivat
muutaman kyyneleen tulemaan ulos.
Ensimmäisen kerran pariin kuukauteen. Olin niissä mietteissä sitten vähän aikaa kävellessäni kohden töitä.
Mutta sitten huomasin asfaltilla liikettä. Kesän ensimmäinen kastemato oli noussut pintaan ja liukerteli päällysteen päällä. Niin se elämä voi yllättää.
Olo parani hetkessä ja päivä pelastui.
Ja vain yhden kastemadon vuoksi.
Eipä mulla tämän enempää tällä otteella. tämä oli vain sellainen mitä tahdoin kirjoittaa muistiin.