14.06.2017
Kesän ensimmäinen
kastemato
Elämä voi yllättää.
Tänään kun olin Jämsänkoskella, tulin ärrältä ulos kun join siellä kahvin. Jonkun sortin rituaali mulla se.. Niin kuulin sen ensimmäisen kerran sitten isän hautajaisten: Hiljaista tahtia soivat kirkonkellot. Merkkinä hautajaisista. Tuli paha olo, kaikki se tuli taas mieleen ja arki-iloni mureni pois. Katuja hakannut vesisadekaan ei haitannut. Jotenkin sitten se paperitehdas - isä oli hommissa Kaipolan tehtaalla - ja ne kirkonkellot.. saivat muutaman kyyneleen tulemaan ulos.
Ensimmäisen kerran pariin kuukauteen. Olin niissä mietteissä sitten vähän aikaa kävellessäni kohden töitä.
Mutta sitten huomasin asfaltilla liikettä. Kesän ensimmäinen kastemato oli noussut pintaan ja liukerteli päällysteen päällä. Niin se elämä voi yllättää.
Olo parani hetkessä ja päivä pelastui.
Ja vain yhden kastemadon vuoksi.
Eipä mulla tämän enempää tällä otteella. tämä oli vain sellainen mitä tahdoin kirjoittaa muistiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.