torstai 8. marraskuuta 2007

Tragedioista. Harmaata taivasta

 

08.11.2007
Harmaata taivasta

Toissapäivänä oli joku liputuspäivä, ainakin saloissa olleiden lippujen Osanottoni. mukaan. Siis "joku" liputuspäivä, kuka sitä tietää miksi taas liputetaan ja sitä rataa - kun on kyseessä niinsanottu harmaa arki vailla mitään poikkeuksia.

Tänään liput ovat puolitangossa - ja syy tiedetään. Jokelan kouluammuskelu on syy suruliputukseen. 9 kuollutta. Tapaus on saanut minut muistamaan, että minähän tiedän ihmisiä - jotka asuvat Jokelassa. Rauhallinen paikka junasta katsottuna. Siis sen ohitse olen elämäni aikana monesti mennyt. Kyllähän sen aseman tuolloin muisti siitä taannoisesta rautatieonnettomuudesta. Nyt Jokela muistetaan tästä tragediasta. Eilen en jaksanut olla järkyttynyt asiasta, mutta tänään voisin olla.

Taannoinen Myyrmannin ostoskeskuksen pommi-isku. Mä asuin tuolloin Järvenpäässä opiskelujen vuoksi. Sitä vain näki uutisen nelosen teksti-telkasta. Serkku asui tuolloin niillämain. Lisäksi tuolloin oli niitä koulututtuja - joista joku olisi voinut olla siellä tuolloin. Onhan näitä..

huonoja uutisia tässä ajan myötä saatu.

maailma on jotenkin mätä, jos tälläisiä tapauksia pääsee syntymään.Jyväskylän junaturma vuonna 1998 tai 97. Minä matkustin seuraavalla junalla, joka lähti Tampereelta Jyväskylään sen turmajunan jälkeen. Tunnelma junassa.. jotenkin ahdistava. Sinä päivänä olisi ollut mahdollista tulla Jämsään vähän aikaisemmin, siis sitä edeltäneellä junalla. Muistan kanssamatkustajien ilmeet. Ei tarvittu sanoja. Uutiskuvissa oli Järvenpään pelastuslaitoksen ihmisiä. Siellä on tapettu ihmisiä juuri nyt ja me saamme siitä lähes reaaliaikaista uutiskuvaa vastaanottimiimme.

Samoihin, joista näimme livenä WTC:n tornien romahtamisen.

Nämä uutiset ovat järkyttävimpiä, kun ne jotka kertovat esim. Irakissa tapahtuineista tapoista. Kun ne sattuvat ihan kotikulmilla. Täällä Jämsässäkin sitä - kun on sielläpäin kävelemässä - niin katsoo sen Tiinukujan suuntaan miettien. Jämsän surma. Paha asia sekin. Ja vielä lööpeissä. Jokelassa suhtaudutaan taatusti samaten tänäällisiin lööppeihin.

Internet, paikka jossa sinäkin nyt olet. Sitä kanssa syytetään tästä tapauksesta, kuten tehtiin Myyrmannin pommi-iskustakin. Onhan tää hyvä paikka saada tietoa. Tietoliikenteen haittapuolia, liikaa tietoa jotta ihminen sekoaa. Tarkotan tilaa, jossa sitä saa paljon tietoa jonka sulattaa tiettyyn tapaan. Luo oman maailmankatsomuksensa.

Minä? Anteeksi, mutta mä koen sen jotenkin luokkaukseksi jos joku toivottaa minulle "jumalan siunausta" En usko enkä kuulu kirkkoon. Näytänkö tunteitani? Toisinaan ne kuohahtaa ylitse ja se on tilanne josta itse en pidä - ja sitten tilanteen jälkeen pyytelen anteeksi niiltä ihmisiltä, jotka todistivat sen tapauksen.

Sitä vaan hautuu asioita mielessään - kai mielisairaukdeksi asti.. hei, toi oli vitsi. Ei minulla mitään ole.. puolustukseni puheenvuoro käytetty.

Internet.. se on nopea. Wikipediasta löytyy jo artikkeli tästä uusimmasta tragediasta http://fi.wikipedia.org/wiki/Jokelan_kouluammuskelutapaus

Hae murhaajan nimellä sivuja googlesta klikkaamalla tästä

Pekka-Eric Auvinen. Siinä on murhaajan nimi. Hänen ajatuksensa ovat vapaana internetissä. Lue hänen, ennen tekoaan kirjoittama manifesti klikkaamalla tätä linkkiä

Tämä on internet. Paljon hyötyä ja iloa. Sillä on myös kääntöpuolensa.

Tragediat hiipuvat osaksi uutisvirtaa. Uusia tragedioita on tulossa ja vanhat muuttuvat osaksi historiaa. Jokainen meistä luo oman maailmansa omalla tavallaan.

maanantai 5. marraskuuta 2007

Maanantainna

 05.11.2007
Maanantainna

Tilastokeskuksen julkaiseman tilaston mukaan, itsemurhaan päätyi viime vuonna 1064 ihmistä. Miten niin "päätyi", kun jos kerrottaisiin 1064 ihmisen kuolinsyyksi mitä muuta tahansa, niin ei käytettisiin tuota sanaa. Päätyi. Eli kyseessä on päätös. Niinhän se on. Tiedän kyllä miltä tuntuu, kun ainoa asia mitä tahtoo - on kuolla. Nuoruuden masennuskauteni teki minusta vahvemman ihmisen?

Kai se niin on. Monesti tässäkin kirjassani olen tätäkin asiaa pohtinut monen muun asian ohella. Se oli silloin, kauan sitten vuonna 1993 - 1996.. .. 2002 .. 2005. Niin, siihen tuli monta vuosilukua koska se olisi valetta sanoa, että juuri vuonna 1996 kaikki oli selvää ja elämä hymyili yms. mutta vasta vuoden 2003 paikkeilla se oli mennyttä, siis olin päässyt eroon niistä asioista. Joo.. minä? Nyt hyvin voiva mieshenkilö, työelämässä mukana oleva - olin tuolloin aika sekaisin. Kaikesta voi kuitenkin tulla ajan kanssa parempaa. Siihen pitää kai kaikkien uskoa.

Syksy taitaa kääntyä lopullisesti talveksi tänään illalla, sadetutkasta näkyy että lumisadetta on tulossa. Tänään.. päiväni, osa 11287, alkoi neljän aikaan saalistaessani herätyskelloa. Aamukuuteen töihin. Aamulla oli tosi hieno sumu, ensimmäisen kunnon pakkasyön jälkeen. Lämpötilat oli siinä -8c asteen paikkeilla.

Teknologiamme on hienoa, meillä on matkapuhelimet, joilla voi kuvata videoita, pelata pelejä, soittaa ja lähettää teksti- että multimediaviestejä ja selata internettiä. Niissä on myös mp3-soittimet - ominaisuus mitä arvostan tossa Nokiassani. Nokiat... skeidoja vehkeitä muuten. Aamulla tuli mieleeni, kun tapanani on kuunella musaa kännykästä handsfree-stereo kuullokkeiden kautta, siten että on lento-profiili aktiivisena. Eli suomeksi.. kaikki radioyhteydet ovat katkaistut - eli kännykkä näkyy verkolle kuten ei olisi päällä. Eli mukavuuden halu aiheuttaa sen, ettei mua välttämättä kännykällä saa kiinni. Kas, en toivo puheluiden keskeyttävän musiikkia. Ja kun ottaa lennon päälle, niin eipä laite pätki musaa edes viestin merkkiäänellä.

Monikohan käyttää kännykkäänsä samaten? Että kun tahtoo kyllä käyttää sen vehkeen toimintoja - muttei saada viestejä tai puheluita - niin kytkee lennon päälle. Sori vaan, teen niin vastakin.

Minä avasin tänään kaupan painamalla nappia, joka avaa kaikkien kylmälaitteiden suojapeitteet. Työni? No kyllä mä siitä pidän. Jaksankin tehdä sitä. Tuoreus, laatu - oikea hinta.

Tämä syksy, no mä olen joka syksy saanut jonkinasteisen syysmasennuksen päälle. En valita siitä, että toisinaan musta tuntuu etten olisi missään kuten kotonani. Paitsi silloin kun olen yksin matkalla pitkänlinjan kulkuneuvolla. Oli se sitten bussi tai juna. Tämän vuotinen syysmasennus alkoi pikkuhiljaa. Ja sitten se lähti täysillä päälle yhtenä aamuna kun heräsin pitkästä aikaa jalkakramppiin, jonka onneksi sain nopeasti pois. Mutta lihasta särki koko päivän, mikä jotenkin sai sen masennuksen aikaan.

Se ja muutaman julkaisukelvoton asia.. ehkä sitä masista on vieläkin - mutta se on kuten taustalla. Marraskuu.

Tätä nettipäiväkirjaahan olen toimittanut aina vuodesta 2002 asti. Siis on mahdollista heittää tähän kirjan sisäisiä linkkejä menneisyyteen. Onhan se kai jotain palvelua lukijoilleni - kas kun heitin tämän kirjani sille blogilistallekin..

Tiedän - tekstitulvasta ei hevillä löydä luettavaa, mutta Muistot-sivu on hyvä apu löytää luettavia palasia tästä kirjasta.

Menneet marraskuut syysmasiksineen:

29.11.2002 - Turpaanlöynti elämältä
26.11.2003 - Nettipäiväkirjaa
29.11.2004i - Synkintä pitkään aikaan.

30.11.2004 - Tähän oli hyvä lopettaa.
16.11.2005 - Se löytyy kyllä netistä.. syvällinen itseterapia.

joo.. mä oon mä. Eikä mulla ole mitään salattavaa?