18.10.2019
On tämä yöllistä.
Tänään oli sellainen sateinen ja tuulinen päivä. Lämpötila oli jopa huimat +2c Tihkusade ja silmälasit ei ole toimiva yhdistelmä. Jäin tullessani - sanotaan suoraan helvetistä ja selvitetään asiaa jossain vaiheessa tulevaisuutta, kun tuntuu selvityksen aika olevan. Siis jäin bussista toisella puolella jokea ja kävelin sillan yli.
Sinänsä typerää kerrontaa, ilman vahviketta. Kuuntelin kuulokkeilla kotiteollisuutta kännykästä. Juuri kun nousin bussista, niin biisi vaihtui. Pukki tulee, oletko valmis. Olisi biisin nimi - sen oikeaa nimeä nyt sen paremmin katsomatta mistää.
On siis syksy. 3. syksy isän
kuoleman jälkeen. Kyllä, asia on mielessä nyt syksyllä
vahvemmin. 
Se kotiteollsuuden ja viikate-yhtyeen yhteiskappale pukki tulee.. Se oli uusi jouluna 2016
Viimeinen joulu kun mulla oli isä. Siitä se biisi on jäänyt takaraivoon ja se soi korvissa ylittäessäni sitä siltaa, jolla silloin olin sinä päivänä - kun isä kuoli. Se kuolinhetki. Olin aika varmasti juuri silloin sillä samalla sillalla.
Eipä sillä, kyllä se tunne tulee mieleen tänä syksynä ja tulevina syksyinä. En unohda koskaan, elämä saa jatkua - mutta unohtaa ei saa koskaan. Ellei sitten vanhana ala pää falskaamaan ja muisti mene.
Niin. Terveystilani päivityksiä.
Kävin tuossa silmälääkärissä, silmälasit on vaihdettava.
Lääkäri sanoi, että minulla on kaihia toisessa silmässä. Nyt jo. Jollei sille mitään tee - niin kaiketi se silmä sokeutuu joskus. Lisäksi se mun parempi silmä taas on alkanut oireiemaan kylmien säiden tullessa. Se vuotaa vettä. Jos kokeilis kirjoittamista silmät kiinni. Luottaa vain tuntoaistiin.
Ehkä joskus pitääkin tehdä näin.
Onneksi osaan kirjoittaa vissiin aika selvää virheetöntä tekstiä näinkin. Taisin tehdä virheeen. Se vain tuntuu siltä.
Kas. Ei pahempaa näy edellisissä lauseissa, nyt kun avasin silmät. Kenties lohduttavaa. Tosin fyysiset näppäimistöt on tulevaisuuden tappolistalla.