Tiedon valtatien päällystysvaurioissa

 Suomessa pimeää, Sydneyssä on valoinen, pilvinen päivä. Sielläkin sataa ilmeisesti. Hyvin menee liikenne Harbor Bridgelle tuosta päivitysohjelman ikkunan takana. Ei, ei vieläkään helvettiä nimeltä Windows kahdeksan. XP pyörii vielä ja sai eilen päivityksenkin.
Bangkokissa taas on pimeää, muttei sähkökatkosta. Kaupungin valot loistavat.

Hawaii, suomalaisisttan Hawaijissa on kaunis aurinkoinen päivä. Live nettikamera näyttää kuinka palmun lehdet heiluvat tuulessa. San franciskossa on pilvinen, sateinen aamu tai ilta. New York paistattelee auringonvalossa. Islannissa on jo pimeää, kamera ei näytä revontuliakaan. Taivas pilvessä.

Ja aikavyöhykkeissä päästään takaisin suomeen. Planeettamme siis katsottu läpi, tiedonvaltatiellä siihen kesti vain pari minuuttia. Joulusaarilta sain joulutervehdyksen.

Suomessa kelikamera "Urheilukentan ristey" näyttää kuvaa muuttuvasta nopeussäännöstä, 80 kilometriä sekunnissa. Nopeussäännöstä? Rajoitus olisi ollut se sana, jota tähtäsin.

Vieläkin edelleen olen sitä mieltä, ettei tuo Tiehallinnon uudistettu verkkopalvelu toimi yhtä kätevästi mitä ennen. Nyt uutuutena on zoomaus, kun ennen näki kaikki häiriötilanteetkin kerralla.
Kelikamerat saa myös netti-ominaisuudet käsittävään Blue-ray soittimeenkin.

Pälkäneen kamera, joka kuvaa Tampereelle päin, niin kerran vuosi sitten huomasin siitä, että joku oli kävellyt keskellä yötä keskellä sitä valtatietä.

Yksittäinen huomio oli äskeinen, siitä ei sen enempää.

Tenojoki on jäässä. Senkin kertoi nettiin liitetty kamera.

Tiedonvaltatie on pikkuhiljaa ujuttautunut elämäämme salakalavasti pysyväksi osaksi rakennetta.
Katselen netti-telkasta tallenteita televisiosta, siihen olen saanut myös youtuben ja Yle areenan. Ostin siis blue-ray soittimen, jonka soitin-osa on jäänyt vähemmälle käytölle. Tosin se soittaa aika paljon eri videotiedostoja - joten sitäkin kautta saa nähtäväkseen omat kännykkävideot vuosien varrelta.

Musiikki tulee melkein kokonaan spotifystä, vanha älykännykkä jaksaa toistaa sitä toimivasti stereoiden kautta.

Oma webbikamera on pysyvästi irti netistä. Sen liitinnässä on nyt varmuuskopiomuistitikku.
Windowsin "kansio" toiminto toimii vieläkin. Kopioi automaattisesti tai manuaalisesti tärkeimmät tiedostot koneelta turvaan.

Kilpisjärvelläkin on pimeää, pakkasta -5 astetta. Uutisia nyt netistä ei katsota. Tieto lisää tuskaa - mutta silti TV-uutiset ovat suosittua ajanvietetta. Radio Nova pakkosyöttää uutisia tasatunnein, koska me tiedämme, niin sinäkin tiedät (vaikket tahtoisikaan muuta kuin käydä kaupassa ostamassa maitoa. Me kuulumme kaupan kaijuttimista) Tiedon valtatiellä ehkä voisi siihenkin vaikuttaa.

Valkoinen johto seinäpistokkeeseen sängyn takana. Tuo paljon tietoa ja viihdettä.

Kittilän Pokassa pyryttää lunta ja tiekamera melkein lumen peitossa.
Lumi, kiteytynyt vesi.

On totta että maapallo aina välillä kyllä saa lisää vettä avaruudesta, mutta valtaosa nesteestä on ollut täällä vuosimiljoonia. Evoluutio on kehittänyt ensimmäiset virstarakot siis jo kymmeniä miljoonia vuosia sitten. Elämä tarvitsee vettä ja elimistön kuonanpoistojärjestelmä tarkoittaa Välimeren kokoista allasta täyttä kusta.

Veden kiertokulku.. Valkoista kuonaa on taas maassa. Valitettavasti. Ei muuten, mutta veden yksi olomuoto - jää - ja sen liukkaus tekee talvesta vihattavan vuodenajan. Nyt ja niin kauan, kunnes ilmastonmuutos tekee loput tästä helvetistä jota talveksi kutsutaan.

Merkkejä siitä on onneksi jo huomattavissa.

    Musiikki:King 108 - Stete of nature

Sivilisaatiomme loppu häämöttää

 

05.12.2014
Keskipäivällä Sydneyn aikaa

kymmensormijärjestelmä.. näätämö syö mämmiä mämmilässä.

Ok. testi valmis, kymmensormijärjestelmän alustus tehty, jotta sormet voisivat vain syöttää ajatukseni näppäimistön kautta digitaalliseen muotoon. Mitä ne nyt sitten käsittelevisivät?

Tuossa - jos en ole muistanut sitä kertoa - näin youtubesta kiinnostavan dokkarin. Se käsitteli seuraavaa sataa vuotta nyt tänä päivänä syntyvän lapsen silmin. Vuoteen 2100. Yhdysvalloissa on ollut kuivuutta ja ankaria vedensäännöstelymääräyksiä. Nyt siellä tosin on satanut vähän liikaakin. Mutta tuossa dokkarissa povattiin että kun se ensimmäinen miljoonakaupunki jää ilman vettä ja hanoista tulee pelkkää mustaa mönjää. Sitten on ongelmia. Jotka johtavat ajan kanssa levottomuuksiin.

Aivan, vähän maantietoa voisi laittaa kehiin. Eteläisestä Californiasta oli kyse. Jos siellä alkaa elämä olemaan ankaraa - niin se on sitä myös rajan takana Meksikossa. Ilmastopakolaisvirta Yhdysvaltoihin saatetaan ratkaista yksinkertaisesti tulittamalla maahan pyrkijöitä. Syystä - että hyvä että omatkin kansalaiset saavat sen vähän veden ja ruuan mitä tukehtunut vilja-aitta vielä pystyy tuottamaan.

Dokumentissa New Yorkista tulee mahtava ekokaupunki, se saa rakennettua suojavallinsa uusia Sandy myrskyjä vastaan. Mutta tekniikka pettää pahimpaan aikaan, ja suojavallin suurin portti jumiutuu ylös supermyrskyn edellä. Myrskyn, joka saisi Sandyn näyttämään tihkusateelta.

New York tuhoutuu ja yhteiskunta lakkaa olemasta. Sähköt ja internet katkeavat lopullisesti. Vuonna 2097 eikä ole tietoa ovatko muualla asuvat perheenjäsenet vielä hengissä. Globaali maailmantalous on romahtanut ilmastomuutoksen tehtyä nykyisten toimintamallien varaan rakennetut pitkäaikaiset ratkaisut turhiksi.

Laivat eivät enää kulje, lentokoneet eivät enää lennä. Kaikkialla on sotatila eikä ratkaisua ole olemassa.

Sivilisaation loppu.

Siis sen dokumentin mukaan, mutta koko ajanhan noita uutisia on taas tullut - jotka tukevat sen tekijöiden sanaa.

Ranskaan iski tornado, Eteläranska tulvii. uutiset kertovat poikkeuksellisista säätiloista. Uutisoivat muuttuneesta ilmastosta ja nyt olisi aikuisten oikeesti viimeiset hetket tehdä asialle jotain! Mutta valtaväestö vaihtaa kanavaa, sieltä tulee Euroviisut / joku tositv / idols - siis viihdettä joka saa tätä vauhtia aika tylyn lopun.

Kunhan sähkölinjat katkeavat.

Tällä hetkellä on käynnissä suuri ilmastokokus - tällä kertaa Perun Limassa. Googlen pikahaun "sää lima peru" mukaan siellä vietetään kokousta kauniissa säässä. Lämpöä sopivat +22c ja puolipilvistä, vienoa tuulta.

Tässä minä vaihdoin pikkupakosta sen spottivalon polttimon, jota yleensä poltan, hehkulangasta LED polttimoksi. lamppu ei kuumene lainkaan ja kaiketi sen näkee sitten sähkölaskussaan mitä se tekee. Nimittäin näinä pimeinä aikoina valaistukseni perustuu juuri siihen valaisimeen. Antaa sopivan mukavan sävyistä valoa.

Se siis ei ollut ilmastoteko. Vaan että saisi sähkölaskun pienemmäksi. Tosin kenties minun käytöllä se säästö on jotain 1e .

Vielä tuosta Liman säästä. Netistä hajatietoa.. +15c tuntuu siellä kylmältä vuoriston korkean kosteusprosentin vuoksi. Kaiketi sitten toikin lämpötila. Sama se, jätetään ne päättäjät sinne keskustelemaan aiheesta "kuulostaa hyvältä, mutta..."

Sää Jämsä: Jäätävää sumua. Tilanne nyt. Talvi tulossa ja seuraava viikonloppu on elämäni viimeinen - 37 vuotiaana.

mitä muuta? Junalippu meno-paluu Jämsä-Helsinki ostettu uudeksivuodeksi. Jotain riemua elämään tässä on kaivannutkin. Ja eritoten.. Pitkiä junamatkoja. Junamuistosivu - muistoja 10 vuoden takaa. Valitettavasti se juna ei ole tuon kuvan kaltainen, vaan kaksikerroskulkuneuvo.

Syntymäpäiväni siis on lähestymässä 107 200 km/h kun tämä planeetta on siinä kohdassa kiertorataansa, jolloin aurinko on siinä kohdassa kuten se aina on ollut kymmenes päivä joulukuuta minä tahansa vuonna viime vuosituhantena.

Katsaus menneeseen siis tähän, en usko että kirjoittelen tätä ennen tuota päivää. - ja että vuoden parin päästä tämä on valmiiksi tehty. Eli hei vuosi 2016 - sua kuitenkin vituttaa se 40 nii paljo ettet viihti tehdä jotain hiton taulukkoo.

2002	Täytän 26 vuotta. Vastuuope koulussa laittoi spostia kaikille jostain pakollisesta tilaisuudesta. "..kaikki, PAITSI SE YKSI joka on jo yli 25-vuotias.." Mukavaa tietää kuinka paljon kuulun ryhmään..
2004	Mä olen vielä 27vuotta vanha. Tajuan kuitenkin, että se on vain aika syntymästäni. Hitto.. tuolla ajatusmallilla mä tulen ensi kesänä täyttämään 29 vuotta.. Siis kun olin elävä sikiö.
2006	Ja nyt minä täytin 30 vuotta. Ikä on vain numeroita, ihmisen keksimää kalhetta itsellensä.
2007	tämä on ensimmäinen virke jonka olen kirjoittanut 31 vuotiaana.
2011	Täytän tänään 35 vuotta. Ja jotenkin - vaikkei yhtään viihtimystä ole - tuli joku pakko kirjoittaa edes jotain tältä päivältä.
2013	Täytin tuossa noin viikko sitten 37 vuotta. Olisiko siitä tapahtumasta muka pitänyt jotain kirjoittaa? Jotain tuntoja ylös ja silleen?

Keräsin vain lauseet, joissa minä itse olen kirjoittanut jotain ikävuosista.

hypin tietty vuosien yli, joissa ei sitä ollu mainittu.

Mikä oli tekoni syvä psykologinen seuraus?

Onhan se jollain tavalla nopean tuntuista lukea kirjoittaneensa täyttävänsä 26 vuotta.

Onhan tätä elämää tässä jo eletty jonkun aikaa, muttei vieläkään tunnu siltä - että tämä saisi olla jo tässä.

Vai nuorempi minä on kirjoittanut iän olevan vain ihmisen keksimää kalhetta itselleensä? Kaiketi se niin on. Eipä sitä siinä sen tarkemmin puhki viitsi analysoida.