Ajatuksia masennuksen hoidosta

20.07.2008
Ajatuksia joita tuli

Psyykelääkkeiden käyttämisetä johtuvat haittavaikutukset?

Katsoin viimein viime tammikuussa tulleen tiededokumentin "sairauden kauppiaat" tuolta boksista. Eli kuinka lääketeollisuus markkinoi lääkkeitään ihmisille ja luo miellekuvia siitä, kuinka hienoa on selvitä lääkkeiden avulla elämästään. Dokumentissa haastateltiin ihmisiä, joiden läheiset olivat tappaneet itsensä aloitettuaan lääkityksensä ja oli juttua myös siitä - että miten joissain tapauksissa masennuslääkeet ovat se pahin vaihtoehto.

omakohtaisia kokemuksia vuosien takaa taas tulossa.

Olin nuorena masentunut. Sain yhdessä vaiheessa psyykelääkityksen, mutta kun olin muutaman ottanut niin säihkähdin niitä vaikutuksia. Minulta meni ajantaju kokonaan sekaisin; siis piti kysyä että oliko aamu vai ilta vaikka olin ollut valveilla koko ajan. Se täydellisen lamauttava väsymys, joka iski pillerin oton jälkeen - niin se ei ollut sitä mitä tahdoin. Selvisin syvemmästä ITSE ILMAN LÄÄKKEITÄ. Minulle kyllä oli niitä tarjolla, mutten ottanut. Ei se mitään helppoa ollut, mutta minkä takia sen olisi pitänyt olla helppoa?

Siis jos ajatellaan, että masennuksesta voi selvitä lääkkeiden avulla - niin sehän on vain mielestäni itsepetosta. Siis siinä tulee alttiiksi niille lääkeaineille jotka antavat sen hyvän olon. Mutta kun lopettaa lääkkeiden käytön - ja jos ei ole todellisesti selvinnyt masennuksestaan - niin kyllä se kemiallinen tasapaino aivoissa palautuu samalle tasolle - mitä oli ennen lääkkeiden ottamista.

Masennus.. No en tällä hetkellä ole masentunut, mutten silti hypi pilvissä. Ok.. otetaanpas sitten asioita esille. Mua pelottaa tulevaisuus, kuten kaikkia. Ehkä toisinaan saattaa ahdistaakin. No pitää kaiketi sitten napsia ilopillereitä että jaksaisi kohdata maailman. Joo.. helppoo elämää, itse oikeastaan ei siinä tee mitään.

Pitkään aikaan en ole ajatellut masennustani tai sitä aikaa jonka vietin nuorisopsykiatrisella. Ei ole mitään syytä siihen, mun elämä sujuu ilman psykologiaakin ihan hyvin.

Kyllä kaikista löytyisi lääkitsemisen arvoista, jos oikein syynnättäisiin. Itselläni on lievä lukihäiriö - josta tämänkin nettipäiväkirjan vakilukijat ovat tulleet tietoiseksi. No.. vissiin olisi joku lääkeaine, joka voisi auttaa siinä tilassa. Mutta entä sivuvaikutukset? Ei kannata rikkoa jokseenkin toimivaa.

Tehkää omat päätöksenne, jos teillä on aiheitta aloittaa psyykelääkitys - mutta itse sanon, että kyllä masennuksesta pystyy selviämään ilman lääkkeitäkin. Kukin elää tavallaan. Mä itse tein päätöksen siinä 15 vuotta sitten - etten ota koskaan enää mömmöjä.

Sillä itselläni se tieto, että tarvitsee napsia niitä - niin se lisäisi masennusta.

Eli näin tää mun elämä.