sunnuntai 14. kesäkuuta 2026

keski-kesää eletään. mitä olen tehnyt?

tämäkin merkintä näkyy visuaallisesti hienompana tästä linkistä joka avaa sen sivustollani simopahula.fi

14.06.2026
Keski-kesää eletään.

Jep. Jos sitten kertoisi mitä tässä on tehnyt viime aikoina ja kokemuksia sekä sen sellaista asiaa, joka on jäänyt kertomatta. Eli tuossa viime viikolla tein viimein sen, mitä mä oon aatellut tehdä. Kun sinne Jämsänkoskelle viikoittain menen - niin olen joskus aatellut jäädä bussista jo ennen sitä paperitehdasta ja kävellä sen ohi Jkosken keskustaan päin. Tein sen. Oli kokemus se tehdas äänineen. Aina sen ohi kun menee auton kyydissä, niin jää äänimaisema kokematta. Löysin myös pienen helmen Jämsänkoskelta. kävelytie lähti alaspäin Ilveslinnan kohdalla ja löysin pienen vehreän jokilaakson kaarisiltoineen ja linnunlauluineen. Tehdas - vaikka oli vain 40 metrin päässä - ei kuulunut sinne. Oli vain se soliseva puro ja linnunlaulut. Kiva aamuhetki se oli viime perjantaina.

Siis koki jotain uuttakin. Pientä piristystä. Eilenkin lähdin kävelemään, eikä se kesäsade mitään haitannut. hiljaista tihkua se oli, mutta vissiin tarpeeksi traumaattista asiaa joillekin henkilöille - että tarvitsivat sateenvarjoja yllensä laittaa.

Jämsän kaupunki hankki maauimalan puistoon tässä kaupunkikirjaimet, kun se on yleinen villitys. Ne ovat kolme metriä korkeat ja kaupungin keskustasta päin katsottuna siinä lukee ASMA kun J jää puiden taakse ja äänpisteet ovat toteutettu punaisilla kaupungin logon mukaisilla pisteillä - jotka eivät näy kauaksi. Asmaa sitten vaan tervehditään ja siitä tulee uusi vitsi.

Jämsän kaupungintaloa on alettu viimein purkamaan. Sitä työmaata mä en pahemmin mee katsomaan. Kun on niitä muistoja paikasta, olin kaksi kertaa elämäni aikana työharjoittelemassa siellä. Eikä paikkaan liity yhtä pahaa muistoa - mitä liittyi Seppolan Kouluun. Kun juuri sen rakennuksen kohdalla olin - kun kuulin melkein 10 vuotta sitten tammikuussa isäni kuolleen. Rakennus jäi muistuttamaan asiasta ja olin iloinen sen vuoksi - kun se takavuosina purettiin.

Aika menee eteenpäin ja tulen todistamaan varmaan sitäkin kun Jämsän vanha aluesairaala kanssa puretaan kun uusi Sote keskus valmistuu. Sitä ne alkaa rakentamaan kuulemma vielä tänä vuonna.

Kai tässä väliaikatietoja voisi antaa sitten tämän nettipäiväkirjani uudistamiskoodaus urakan tiimoilta. Vanhimmat merkintäsivut vuosilta 2002 - 2006 .. olen tutkinut asiaa ja testaillut, että miten se onnistuisi pahimmin hajottamatta niiden muotoiluja. Niillä kun alkaa olemaan historia-arvoa. Pikkuhiljaa kun alan lähestymään urakassani niitä vuosia.

Tämä tietty tarkoittaa että, jos olen viitannut vanhoihin postituksiin - niin ne linkit pitää sitten vielä käydä läpi sitten - kun homma on uudistuskoodauksen myötä valmis. Mutta sitten kun se on tehty - niin tämä nettipäiväkirjani toimii tulevaisuudessakin. Arkistona ja ajankuvana.

Ennustukseni ilmastonmuutoksesta ja teknologian kehityksen vaikutuksesta ihmiskuntaan ovat toteutuneet. En mä omaa kirjaa ole niin lukenut, mitä nyt tietty sitä tulee luettua kun säätää tyylit yms. asiat kuntoon. Paljon kyllä on ajankuvaa ja pelottavan hyvin osuneita ennustuksia tullut kirjoitettua aikoinaan.

Tosin.. Kaikki ajattelevat ihmiset pystyvät sen ennustamaan - että tuleva on aina huonompaa aikaa. Tosin olen aina pitänyt nykyisyyttä huonona ja kritisoinut sitä. Kuulemma tein sitä jo lapsena ollessani 1980 luvulla. En tykännyt kun meille tuli väri-tv. Ei enää pystynyt itse kuvittelemaan luonto-ohjelmiin niitä värejä. Tai sitten 2000 luvun alkuvuosina, kun alkoi tulemaan värinäytöt myös puhelimiin. Olin sitä vastaan ja kyllähän mä siinä oikeassa olin. Ennen näki selvästi puhelimen näytöstä lukea tekstiviesti auringonvalossa. Nykyään ei. Totta nykyään ei.

Kuten helppokäyttöistä yhden käden puhelinta ei enää ole olemassakaan, jossa olisi hyvä kamera yms. ominaisuuksia mitä oli siinä mun sony-eriksonissa.

Ja sitä sanotaan edistykseksi.

Jätän tuon aiheen tällä kertaa tähän. Luvassa tietty siitä lisää.

Vaikka päättää merkinnän tähän: löysin mökiltä valokuva-albumin, joka oli isäni 50 vuotis syntymäpäivää täynnä. Kuvia juhlista siis. Sitten se vaan kolahti. ITSE täytän tänä vuonna 50 vuotta.

Ikäkriisin taimen siis itää hyvin.

Eli kohta vissiin kävelemään taas ulos..

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.