18000 päivää minua. sisältää pienen syväsondauksen

 

23.03.2026
Elämäni 18000. päivä

Ja se on pilvinen päivä. Elämäni 18000. päivä on tänään. Juhlan paikka? Forecan sivusto on auki ja sääuutisissa vilahti: Maanantaina rajuja tuulia, sitten alkavat sateet.

Eli katupölymyrskyä tänään. Sitten alkavat sateet. Maapallon säähän pelätty käänne jo tänä vuonna? Super El Niñon todennäköisyys kasvaa. Eli voi tulla kuuma kesä ja maastopalot. Mutta niistä puhuminen on ikävää. Nyt on aikainen kevät ja se on kiva asia. Lumi ja jää ovat maastosta poissa. Ainoona haittana tosiaan se katupöly.

Mutta jos pitää valita liukkaiden kevyenliikenteenväylien ja katupölyn välillä - niin tulkoon pölymyrsky. Se on vain paikallinen haitta.

18000. päivää minua täynnä tänään. Päivämäärän sattuessa olemaan 23.03.2026

Kun olin elänyt 9599 päivää, olin kirjoittanut roskien ulos viemiestä. Vuosi oli 2003 ja mä olin 26 vuotta. Nettipäiväkirjani eli tuolloinkin. Muutoinhan mä en sitä muistaisi.

Mihin suuntaan mä sitten suuntaan tätä merkintää? Siis kuten joku ihmeen juhlasysteemi, itserakas sellainen pitäisi luoda. Tai sitten vääntää koukkua, josko internetistä tulisi lukijoita. Syötiksi valitsen osan, kun olin 9965 päivää. tähän siis ote 23.03.2004 tekemästäni merkinnästä opiskeluajoiltani ja kuvaksi tiedon - että kirjani näyttää hienommalta simopahula.fi - sivustollani:

"Ruotsin tunnilla me keskustelun edetessä - ei tunnin aiheessa ruotsinkieliset liikekirjeet - huomattiin ettei koululla ole pelastussuunnitelmaa. Maikka ei siitä tiennyt. hän on ollut talossa 15 vuotta. Luokissa on kovaääniset. Niistä ei ole kuulunut mitään. Ruotsinmaikkakaan ei muista että hänen aikanaan kyseistä järjestelmää olisi käytetty."

Tuolloin myös tilanteiden kulkuun kuului Hotelli Rivoli, omenamehu ja vuohenjuustospagetti.

Paljastus: Hotelli Rivoli kuului siihen, että meille köyhille opiskelijoille valehdeltiin - kun meidät laitettiin tekemään yksinkertaista: Ota iso tästä pinosta ja laita se pienen sisään - tyylisten ohjeiden mukaan. Jotain postitusjuttua. Meille luvattiin maksaa rahaa siitä. Emme saaneet centtiäkään siitä tunnista.

perkele.

Kun olin elänyt 10330 päivää, (23.03.2005) niin sain sähköpostia - liittyen silloisiin työharjoittelupaikka -tiedusteluihin. Sen sanoman otsikkona oli "Tervetuloa" Se oli mukava sähköposti, ja se aiheutti sen kohtauksen elämässäni - jossa kannan kameralaukkua kun olen valikoitunut valokuvaajaksi, hyvän mielen lähettilään 2004 vitsaillessa EDUSKUNTATALON vartioille, että kantamassani kameralaukussa olisi pommi. Se päivä oli perjantai, 13.05.2005

Lisätietoja www.simopahula.fi - sivustolla on myös aikalaskurit, joita käytin tätä merkintää tehdessäni.

Tämä tiedoksi heille, jotka tulevat lukemaan nettipäiväkirjaani jostain Bloggerista tai blogit.fi - palvelusta, joissa teksti näkyy tylsempänä - mitä se sivustollani on. Olen kolmessa kuukaudessa oppinut työstämään tekstiä myös CSS tyyleillä. Sivustoni on kehittynyt paljon viimeisten kolmen kuukauden aikana.

Kun täytin 10695 päivää, niin oli 23.03.2006 - Se oli tylsä päivä. Mainitsin Dynastia televisiosarjan tuolloin. Siis siitä on 20 vuotta nyt. Ok. mä kirjoitin sen mielipiteeni kyseisestä TV-sarjasta jo silloin, niin se on kirjoitettu. Jatketaan matkaa..

Minulla on loppuhuipennus mielessä kyllä. Enkä sitä ihan tämän tekstin loppuun kirjoita. Se olis ikävästi tehty lukijalleni, että olisi keino päästä lukemaan asia.

23.03.2007, 11060 päivää. Olin saanut tiedon, että työt jatkuvat.

Ja niiden töiden takia..

(olin töiden jälkeen väsynyt, olin s-marketin myyjänä. Tein huonoa työtä - sillä mä en myynyt yhtäkään s-markettia.)

.. kun olin 11426 päivää, (23.03.2008) ei ollut merkintää nettipäiväkirjassani. Tämä kirjani koki tuolloin kriisiä blogimaailman pommittaessa sitä rikki hajalle, mutta se pelastui ja jatkui sitten blogimaailman aiheuttama vauriot kärsineenä vuonna 2014.

Kiihdytetään matkaa..

14000. päiväni oli 10.04.2015 - en huomannut tehdä merkintää.
16000. päiväni oli 30.09.2020 - en houmannut tehdä merkintää tuolloinkaan.
17000. päiväni oli 27.06.2023 - kyllä mä siitä kirjoitin

Ja nyt päästään aiheeseen. Siis siihen, mitä mä tästä ajattelen. Varmaan tässäkin merkinnässä on jossain kirjoitusvirhe. En voi sille mitään, mulla on lukihäiriö - jonka alkuperä on vauvaiässä sairastamani aivokalvontulehdus vuonna 1977

Tuolloin se oli vaarallinen tauti, oli hyvät todennäköisyydet sille - että kuolisin. Asia oli vanhemmilleni ymmärrettävistä syistä vaikea ja siksi mulle varmaan sanottiin, että olin ollut vauvana kipeänä. Ja että oli joku leikkaus, kun ruoka ei mennyt mahaan ja siinä leikkauksessa aivot jäi ilman happea hetkeksi. Että se olisi ollut oppimisvaikeuksieni perusta.

Totuuden kuulin vasta nelikymppisenä. Tässä myös on aina lohduttanut se, kun en ole päässyt isäksi. Että jos se lukihäiriö olisi geeneissä. Että olisin siirtänyt sen lapsilleni. Itselleni ne siis tulivat syntymäni jälkeen. Katkerantuskainen ajatus on se, että lapseni olisivat voineet olla - anteeksi sana - normaaleja. Eli olisivat oppineet helposti. Että niillä olisi ollut helpompi elämä, mitä isällään oli.

Jotta tämä asia ei murtaisi mua nyt, on hyvin suuret mahdollisuudet siihen olemassa.

nyt tuntuu siltä, että päivä voi mennä pilalle näiden asioiden vuoksi.

Niin otetaan internet apuun.
Eilen illalla oli revontulia taivaalla ja sain niistä kuvan. Siis ekan kerran onnistuin aidolla digikameralla. Aikaisemmat revontulikuvat olen ottanut vanhalla älypuhelimella, koska sen kamerassa on aikavalotus mahdollisuus. Enkä ollut tajunnut oikean kameran asetuksia. Mä joskus niistä kerron lisää. Mutta miten oli viime yönä ne revontulet tanssineet taivaalla? Vaikka Lahdessa. Heidän jo pikkuhiljaa hajoamassa oleva Panomax kameransa ( https://flycam.panomax.com/lahtiaqua ) on kuvannut revontulia olleen taivaalla klo 20:30 - 02:00

Eli jos ne näkyy Lahdessa, niin ne näkyy koko eteläsuomessa. Vaan toi Lahden vesitornikamera taitaa vedellä viimeisiään, sen yökuvat alkavat olla sinisävytteisiä.

Tampereen Hervannassakin on vastaavanlainen Panomax kamera ( https://flycam.panomax.com/poas-tieteenkatu18 ) Ja siinäkin näkyy ne revontulet. Siis toi kamera on lähempänä kaupungin valosaastetta, mitä se vesitornikamera on. Mutta silti näyttää taivaan.

Vielä on pimeitä öitä tänä keväänä jäljellä. Revontulia on näkynyt tänä talvena melko usein. Aina ne ovat maagisia. Varsinkin, jos ne ovat nopeita. Olen sellaiset nähnyt ja se on näky, jota ei unohda!