14.01.2026
37777 sekuntia vuorokautta jäljellä.
Tosin nyt se luku on jo 37707 ja laskee alaspäin. Kyseessä
sivustollani oleva laskuri, joka näyttää vuorokauden
sekunteina. Tänään mä tein uuden tyylin koko
laskurisysteemiini etusivulle.

En ole täysin tyytyväinen noihin laskurinumerokuviin. Jotka
siis ovat mukailtu 7 segmenttinäytöstä. Mutta ne ovat helppoja
muuttaa. Eli tämä merkintä kuten kertoisi segmenttinumeroista?
Vaikka.
Eli ne ovat helppoja tehdä. Tekee kuvankäsittelyssä (paint,
kolorpaint tai joku muu vastaava editori, jolla saa tehtyä
pikselintarkkaa jälkeä) 7 segmenttikuvan. Kaikki tietää,
mistä on kyse.
se on se kelloradionäyttö tai
mikroaaltouunin kellon näytön segmentti. Sitä mukauttaa. Tekee
ensin sapluunan. Jos tahtoo saman numeron tyylin näyttävän
myös vaikka kelloa - siihen voi piirtää ne kaksoispisteet.
Myös viivat _ - on hyvä sisällyttää segmenttityyliinsä
tulevaa käyttöä varten.
Ne kannattaa tallentaa "tallenna nimellä" komennolla
muutosten jälkeen. Eli kun poistat jonkun segmentin. Sen
sapluunan saa alkutilaansa ctrl+z valinnalla. Eli voi palata
askeella tai kahdella takasin. Numerosta 8 kannattaa aloittaa,
koska siinä on kaikki segmentit.
Mitä niillä sitten oon tehnyt? Aikalaskureita ja uutena oli
tehdä sivuston kaikkiin osioihin banneriin kello.
Historiasyistä, sillä joskus 20 vuotta sitten mulla oli
sivuilla mukana kello, joka tulostui selaimen tilariville.
Nykyään voi koodata vaikka kuinka paljon ja kaikki tuntuu
olevan mahdollista. Tekoäly on hyvä koodiopettaja.
Sivusto uudistus on ollut mielessä sen 10 vuotta, mutta nyt
vasta alkaa olemaan varteenotettavia työkaluja, jotka myös
opettavat sitä koodia.
Kaiken takana, siis syy mikä
ajaa mut tekemään tätä - on varmistua että teksteilläni on
toimiva alusta myös tulevaisuudessa. Visuaalinen suunnittelu on
myös tullut nyt mukaan.
Tekstiarkiston kello on kiva, se on huomaamaton, mutta siitä voi
tarkistaa ajan,
että kuinka kauan menee vaikka ärä
jädä mind ÿksi - tekstini lukemiseen. Suositeltava tarina.
Alkaisinko sitten käsittelemään tekstejäni? Kyllä.
Eli mä olen kuten sitonut kaikkia pisimpiä tekstejäni, joiden
koko on sivuilla lähellä tai yli sata sivua - henkilöhahmojen
kautta yhteen. Ensimmäinen oli "Kylmästi" (2003)
Sitten kirjoitin irtotarinoita, pitkiä sellaisia kuitenkin kuten
"Siedetty", "Ystävykset" ja "liikanainen
rakkaus" (Kaikki vuodelta 2004), "Tikkuja" (2005),
"Riipus" (2010), "Pullonkaula" (2012)
Sitten tulee jo mainittu "Ärä Jädä Mind ÿksi" (2018),
"Lago Morte" (2014) Ja sitten tuli tämä nyt
käsittelyssä oleva "Healingdome" Kaikkein suurin
tekstikokonaisuuteni. Se on kaksi osainen ja kokonaisuudessaan jo
niin suuri, ettei se enää mahtuisi tekstitiedostona (txt) 3½-levykkeelle.
Siitä tulee kirja. Ensimmäinen osa on yhä kyllä luettavissa
sivuillani http://www.simopahula.fi
Teen siihenkin kyllä muutoksia, mutta se sisältää asioita -
joita tahdoin purkaa ulos, joten saa olla sivuilla vaikkakin
osittain muutan sen juonta sopimaan sen tekstin kakkososaan.
Tätä vuorokautta tämän lauseen kirjoittamishetkellä, oli
jäljellä 36000 sekuntia. Käytän osan niistä ulkoiluun.
Kuulemma Jämsän rautatieaseman ratapihalle on asennettu uudet
kirkkaammat valot. Niitä voisi mennä katsomaan. Saa siinä sen
kivan melki viiden kilometrin lenkin käveltyä. L
iike vissiin on lääke, kuten
luki eräässä veneessä - joka jäi etelä-Atlantin armoille
kun Suomalainen ennätys soutaja pelastettiin paikalle
saapuneeseen laivaan.
Kai siitä vielä palasia jossain kelluu. Palanen Suomalaisen
elintarvikeketjun mainosta keskellä merta. Pisteessä, josta on
lähimpää mantereeseen tuhansia kilometrejä. Eli tässä
vaiheessa siirrän tekstin painopistettä tapahtuneisiin uutisiin.
Kyllä.
..Tai en. silmäilin noita. En mä nyt jaksa .. ei.. En kerro,
muuten saattaa lipsahtaa vihan puolelle ja sitä rataa pilaisin
hyvin alkaneen päivän.
Olo on leppoinen, joten kun
sanontahan on "tieto lisää tuskaa" niin miksi nyt
sitten satuttaa henkisesti itseään? Seuraan tilanteita vaan.
Muutenkin tässä on muuta miettimistä, kenties.
Viikon päästä tulee 9 vuotta
isän kuolemasta. Siitä on kyllä selvinnyt, elämä jatkunut.
Vuonna 2016 oli uudenvuoden aattona tosi kirkkaita ja
värikkäitä pilviä taivaalla auringon laskettua. Vuonna 2025
oli uudenvuoden aattona tosi kirkkaita värejä järven jäällä.
Vuoden 2019 uudenvuoden aattona oli tosi kirkkaan punainen
auringonlasku.
Eli ennustaako se, että luonto on värikäs juuri uudenvuoden
aattona jotain pahaa? Vuonna 2017 (tammikuussa) isäni kuoli.
Vuonna 2020 maailma joutui pandemian kynsiin (helmikuussa)
Jotain pahaa tapahtuu vuoden 2026 maaliskuussa?
Olihan ne komean näköisiä värejä jään pinnalla laskevan
auringon tahdissa kun vaihtuivat, otin kuviakin - mutta en
tykännyt asiasta. Koska aavistin pahaa.
Tosin oli vuoden 2017
uudenvuoden aatto aika värikäs, eikä mitään pahaa sattunut
vuonna 2018. Siis vakiopahan lisäksi. Joten ei kai se mitään
tarkoita, kai. Vaan sattunut monesti kuten enteenä. Todella
kaunis uudenvuoden aatto, joka on sitten ennustanut ikävää
asiaa.
Tätä vuorokautta jäljellä 34444 sekuntia. Mun pitää vissiin
tehdä uus segmenttimalli, koska tuon numero 8 näyttää
hölmölle. Siihen menee tarpeeksi aikaa, jotta ulkona alkaa
hämärä ja keinovalot sytytetään. Myös ratapihoille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.