9.11.2012
Julkaisun jälkeen..
Minusta tehdystä lehtijutusta oli jätetty osia pois julkaistusta versiosta artikkelia.
Ne käsitteli sitä mitä teen
päivisin, harrasteet. Ulkoilu ym. No eivät tainneet olla
relevanttia. Alkaa kovasti, 
mutta siitä mun
osuudesta siinä artikkelissa saa ainakin sen kuvan - kuinka toi
asia tavallista miestä voi kaivaa. Kuinka tunteet patoutuvat ja
niin edelleen. Ainahan noista voi jäädä editoimmisen tähden
osia pois. ihan kuvatekstistäkin, mutta täytyy kai luottaa
ihmisten omaan järkeen.
asia on kyllä ikävän jännästi kaivanut jälleen mut auki. Tämä asia oli kyllä jo vähän taka-alalla, siis se isäksi tulemisen tahto - mutta se on kai nyt se aika elämässä, että mä vain alan tajuamaan mitä tahdon. Kiitos sen nuoruudessa kärsimäni syvän masennuksen vuoksi - olen kehittynyt myöhemmin kuin muut. Siis oppinut elämään.
On tietenkin totta - että nuorena sain kyllä oppia kestämään elämää. Masennusta.
Siinähän se.. Olen toitottanut, että itselläni olisi keinot korjata itseni - mutta alkaa vain tuntumaan, että olen tehnyt sen jo liian monta kertaa jotta vielä sen voisi tehdä. Mutta sitä vain pitää yrittää.
Mikähän oli se yksi hyvä neuvo, jonka itselleni kirjoitin mutta sittemmin varmaan olen unohtanut.. heh.. nythän voin itse käyttää kotisivujeni hakukonetta ( Sivustohaku) !
Ja sillä se löytyikin, se neuvo joka pitää vain nyt alkaa soveltamaan tähän hetkeen.
"Jos kelaa liikaa, voi siima sotkeentua" (17.04.2008 - Caapelivaurio) tottahan toikin..
Tuntuu vain, että nyt omat voimavarat ovat loppumassa..
Toisaalta elämä on opettanut mulle sen, että aina sitä voimaa jostain löytyy.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.