40 vuotta täynnä minua

 

v*t*u mut päivämäärä olis

10.12.2016
40 v - yölliseen menee

Täytän tänään neljäkymmentä (40) vuotta.

Ei näin pitänyt tapahtua. Minunhan piti lopettaa itseni ennen kuin täytän 18 vuotta - joten mikä meni vikaa? Ehkä se että minussa kuitenkin oli sitä saatanan elämänhalua. Kaivata lisää tätä helvetin hienoa tulevaisuutta. Vihainen? En mä haluaisi olla. jätetään siis voimasanat pois.

Musiikkivalintana totalselfhadred -totalselfhadrer albumi. kännykkä, älykännykkä lentokonelissa toistaa. Yhteys internettiin muodostettu, josta googlehaku minun nimelläni löytää artikkelin " kumpa joku kutsuisi isäksi " Sattuu.. Kyynelkanavat aktivoituvat, mutta onneksi aivoni osaavat yhä kirjoittaa ilman näköaistia.

Aika kai parantaa haavat, tai sitten avaa niitä lisää moottorisahalla paloitellen. Ehkä kenties jossain vaiheessa tämän miehen ajatukset muuttuvat siten, että jos vain olisi isähahmo jollekin lapselle. Eihän sen kai oma tarvitse olla. kunhan löytäisi viimein tarkoituksen tälle elämälleen.

kunhan viimein löytäisi tarkoituksen tälle elämälleen. Minun tarkoitukseni olisi auttaa uusi ihminen elämänsä alkuun, opettaa sille mitä miehenä oleminen tarkoittaa. tämä tietenkin viittaa siihen - että tahtoisin pojan. Josta sitten kasvattaa mies. Näyttö tällä hetkellä on vain sumua kyynelten läpi. Hyvä että osaa kirjoittaa koneella. vitun hieno taito..

Tänään - kyllä tänäänkin on ehtinyt tapahtua asioita. näin parhaan ystäväni. Vuorokauden vaihtuessa olimme Jämsän vitikkalan sillalla. sillä samalla, josta minun piti hirttäytyä kun olin alle viisitoista vanha.

Eli kuten kuolla. Silti täällä ollaan yhä.

Naru tietenkin olisi katkennut ja oli kylmä vuodenaika. Minut olisi varmaan sitten jossain vaiheessa naarattu joesta ylös ja pitäjä olisi ollut järkyttynyt vähän aikaa - kunnes joku muu asia olisi tapahtunut.

mä kasvoin pojasta mieheksi, lapsesta aikuiseksi junissa. Näin tapahtui. Rautatiet ovat siksi minulle tärkeitä. Kerronta tässä vaiheessa alkaa siis siirtymään nykyhetkeen. Ensi viikolla on haettava junaliput Helsinkiin Jämsän rautatieaseman automaatista. Helsinkin. meen sinne.

Mä joka joskus pelkäsi kuten Jämsää. Sitten elämään astui mukaan Jyväskylä, Tampere ja Järvenpää. Helsinki.

Olenko parantanut nyt itseni? Oli ajatuksena etsiä muita ihmisiä tänä yönä auttamaan ikäkriisissäni. Oli se itsemurha tietenkin mielessä ihan tänään, muutaman tunti sitten - mutta se taisi olla vain hetken ikäpaniikkia.

Kaikki hyvin nyt.

Perkele. jos mä oon tälläisen elämän jaksanut tappamatta itseäni - niin kyllä se vaan jatkuu samoissa linjoissa. Elämä vain antaa lisää selvittäviä juttuja eteen. Kai mä niistäkin selviän.